Susivuorten syysmatka vie täyttä vauhtia kohti Espanjan keskellä sijaitsevaa Madridia.
Suunnitelman mukaan lentokentällä odottaa vuokra-auto ja edessä on kiertomatka lähinnä maan sisäosissa. Retken varsinaisena teemana on ollut kiertää sellaisilla alueilla, joilla aiemmin ei ole tullut piipahdettua. Töihin pyöräillessään Vilho on laskeskellut, että hän on käynyt 10 kertaa Espanjassa ja määrä on yllättänyt Susivuoren itsensäkin. Noista aiemmista reissuista seuraa kuitenkin se, että tämänvuotinen matka suuntautuu selvästi valtakohteiden ulkopuolelle – ei nyt ehkä ihan peräkyliin, mutta varmasti välillä pesunkestäville takamaille.
Dehesa on käsite, joka hallitsee alkumatkan maisemia. Madridista kun kaksikko pääsee vähän etelämmäksi, tulee maakunnaksi Extremadura. Siellä dehesa tarkoittaa suurinpiirtein laidunmaata, joka paikoin on melkoisen karua preeriaa, paikoin kaunista puiden ja niittyjen seutua.
Desperadoksi Vilho tuntee usein syksyisin itsensä, sillä työpaikalta lähdetään lipettiin kesälomalle juuri silloin, kun suomalainen työyhteisö oikein puhisee projektien, hankkeiden ja muiden päåttömien puuhiensa kimpussa. Lomat on joskus kuitenkin pidettävä ja kesällä oli muiden vuoro, kun Vilho jupisi alimiehitetyssä toimistossa.
On myös paljon muuta arkista piinaa, mitä työpaikat tänäpäivänä tarjoavat ja irrottautuminen linjastosta tuntuu likipitäen laittomalta. Mutta todellisuudessa hullunmyllystä lomalle hyppääminen on elinehto. On vain kuitattava itsensä pihalle kun sähköpostissa on poissaoloilmoitus, kolme sijaista on ohjeistettu, työt on tehty alta pois ja pöytä putsattu.
Siivous on Vilhon loman alkua siinä missä pakkaaminenkin. Nyt asunto on kuosissa Annikin kanssa tehdyn parin päivän urakan tuloksena ja viimein Vilho painaa kotipesän oven kiinni. Nyt lähdetään takamaille, ehkä pikkusen paetaan preerialle mutta kaiken kaikkiaan mennään hyvää kyytiä tuntemattomaan tulevaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti