Kun ATR alkaa laskeutua, meno ei ole itse asiassa kovin mukavaa liitoa, vaan ennemminkin sellaista pulkkamäkeä utuisten pilvimassojen läpi. Kakkosrivillä istuva Vilho kokee aina välillä orastavaa turbulenssia, mutta lähinnä se on sellaista kutittelua.
Pilvet ovat kuitenkin matalalla ja Liettuaa pääsee ihailemaan vasta hyvin alhaalla. Vilho napsii kuvia uusimmalla lelullaan, Sonyn piskuisella mutta tehokkaalla kameralla. Pilvenriekaleita riittää alhaallakin mukaan maisemaan. Yleisvaikutelma on sateenjälkeinen.
Peltoja, pari lätäkköä ja sitten asuinalueita, kerrostaloja mutta myös omakotitaloalueita. Pellot ovat vielä ruskeita, mutta maa vihertää paikoin jos selvästi, tekisi mieli sanoa puoliksi. Ylitetään vielä laajempi rautatiealue ja sitten ollaan pian maassa pienellä lentokentällä.
Valtaosa väestä koneessa on liettualaisia. Siksi on aina söpöä, kun Finnair kuuluttaa suomeksi ja ruotsiksi englannin lisäksi. Bussikuljetus terminaaliin. Liettualaiset ovat vähän samanlaisia pökkelöitä kuin suomalaiset, ei mitään liikaa kohteliaisuutta, Vilhokin joutuu pyytelemään että mahtuu vielä sisään kenttäbussiin, väki seisoo väljästi oven edessä.
Kentällä näkyy sekä kentän että saapuneen koneen pienuus. Kävelymatka terminaalin sisällä on pieni, mutta päästyään hihnalle Vilho painelee miestenhuoneeseen. Siellä menee se pari minuuttia ja päästyään takaisin hihnalle se on jo pysähtynyt. Jäljellä on pari laukkua, joista Vilho poimii omansa.
Vilho painelee nopeasti ulos terminaalista, joka muistuttaa enemmän rautatieasemaa ja vieläpä pientä sellaista. Bussipysäkki on edessä, mutta lippukiskaa tai automaatteja ei näy. Vilho painelee takaisin sisälle ja ravaa putkimaisen aseman oikean ja vasemman puolen nopeasti. Siellähän se Narvesen-kioski lopulta on – opaskylteissä puhuttiin kai kahvilasta, mutta onhan R-kioskikin vähintään ravintola.
Narvesenin kieltitaitoinen ja ystävällinen täti myy Vilholle matkakortin ja siihen pari ropoa matkarahaa. Affääri maksaa 2,15 €. Siitä 1,50 € on matkakorttia ja itse reissu tehdään 0,65 € panostuksella. Fixumpi olisi ladannut useamman matkan, mutta totta puhuen hinnoittelu perustuu aikaan ja Viltsu haluaa nähdä sen, onko 30 minuutin tiketti todella riittävä Cityyn asti ja onhan se. Sitä paitsi, on komeaa painella uudestaan kiskalle lauantaina ja ladata siihen 65 senttiä taas.
Mutta Vilho on Liettuassa, hänellä on tavaransa tallessa ja matkakortti taskussa. Eikö tuo jos mikään kuulosta vapaudelta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti