31.3.2019

8.1 Paluu Pompeijiin

Viimeinkin viileä ja tuulinen jakso on ohi ja Susivuoret lähtevät ennen kymmentä. Vaikka ajomatka Napolin tutuille nurkille on jo harjoiteltu, niin kyllä se tapahtumarikas on, vaan ei siitä sen enempää.

Huolimatta vaimon epäilyksistä, Vilhon tiedustelema Carrefour-marketin parkkipaikka on ilmainen ja kaikessa kieroudessaan hyvä paikka pitää autoa raunioretken ajan.

Susivuoret tosin hakevat marketista heti eväitä ja painelevat vasta sitten Pompeijin laajalle raunioalueelle, joten pysäköinnille on pientä perusteluakin.

Vilhon vastaanottimeen iskee ensimmäisenä turismin läsnäolo: Takamailla turismilla ei ollut mitään roolia ja kaiken korpivaelluksen jälkeen kaupittelu, kojut ja kaikenlaiset tusinaoppaat iskevät päin näköä aika kovaa, mutta sen verran Susivuorilla on preussilaisen koulukunnan kovaksikeitettyä ulkomuotoa, että pääosa erilaisten palveluiden tarjoajista tietää ettei kannata noihin luupäihin vokaalejaan tuhlata.

Vilho sukeltaa raunioalueelle, kielten sekamelskaan ja tuulen paiskomaan pölyyn melkoisessa auringonpaisteessa.

Susivuoret ovat kuin ovatkin kolmatta kertaa Pompeijissa.


Yksi lukemattomista Pompeijin kaduista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti