Aamun aluksi Vilho juo pari kupillista pikakahvia pihalla, takki päällään. Sinitiainen on läheisessä omenapuussa. Sää on kääntynyt huonoksi, sumuisen sateenriskiseksi. Talouden vakiokissa, jota Susivuoret kutsuvat Ripaksi, on sekin terassilla kun Vilho syö mikrotettuja leipiään ja jatkaa kahvinsa kanssa ulkona.
Jälleen pistetään pillit tosiaan pussiin, laukut autoon ja päästä puristetaan varmuus siitä, että kaikki on nyt mukana ja tallessa.
Päivä on pikkuisen vaatimaton tapahtumiltaan, sillä nyt käydään vain pistäytymässä Beneventossa ja sitten matka jatkuu kärrypolkuja pitkin Lauroon –pikkukylään, joka on lähellä Vesuviusta, lähellä Napolia.
Boiano, maalaiskylä jonka Susivuoret jättävät taakseen, oli käsittämättömän rauhallinen paikka. Edes lentoliikennettä ei sattunut alueen ylle, joten maaseudun rauhaa tosiaan oli tarjolla. Parin aasin, koirien ja kissojen lisäksi tienpäässä ei ollut mitään mittavaa farmia innokkaine kukkoineen, joten linnunlaulua kummenpaa meteliä ei Molisen asunnolla kuultu.
Pikkupantteri.
Minimaalinen detalji freskosta.
Villa di Poppea. Torra Annunziata, Napoli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti