5.5 Lauron kapeat kadut ja linna

Pompei ja Vesuvius lienevät enää 30 kilometrin päässä ja samassa suunnassa odottaa myös rannikko ja Tyrrhenanmeri, Mar Tirreno.  Sana Tyrrhenanmeri takertuu Vilhon kurkkuun kuin ruoto ja sen verran matkaa on jo takana, että Pompei'n kirjoittaminen suomeksi tuntuu väkinäiseltä: Pompeji  tai Pompeiji lienee oikea asu kotimaan kielellä.

***

Iltapäivällä Susivuoret tapaavat majapaikkansa vuokraajat lyhyesti ja saavat haltuunsa kukkulalla olevan, kolmikerroksisen asunnon. Miljöö on melkoisen vaikuttava, sillä naapurina on pesunkestävä linna ja ylös johtaa kapea kivitie. Kielivaikeuksista voi sanoa sen verran, että isännän avauspuhe oli niin vahvasti paikallista, että siitä Vilho ei paljon saanut irti. Sitten pappa siirtyi yleisitaliaan ja sillä päästiin jo perille. Täällä taidetaan puhua napulia tai miksi sitten haluamme sitä suomeksi kutsua.

***

Puhumisen  lisäksi vaikeaa on ajaminen vieraalla kielellä, sillä ei kotomaassa koskaan päädytä historiallisille, kapeille kujille vaihtelevaan infrastruktuuriin höystettynä korkeuseroilla ja paikalliskaahareilla. Vilho palailee hakemaan autoa ja nähtyään kävellen ajoreitin, hän saa melko helposti kiivettyä linnan piha-alueelle Volkkarinsa kanssa.






Iltapäivän edetessä Susivuoret lähteävät kauppaan, sillä Annikki tarvitsee pesuainetta ja ainahan sitä kaupasta tarttuu jotain muutakin. Vilhoa ei suuresti huvita ryhtyä napolilaisralliin taas autolla, mutta niin vain käydään Nolassa, suuremmassa lähikylässä  ostokset hoitamassa.

Korkeuserot hallitsevat pientä Lauron kylää ja täällä kampeaminen autolla on melkoista puuhaa, etenkin kun muuta liikennettä aina on.

Itse talo on melkoisen näyttävällä paikalla ja sen parilta pihalta on hyvät näkymät alemmas laaksoon ja vastapäisille vuorille. Iltaa hallitsee vain yltyvä myrskytuuli, joten tänään terassielämää ei ole luvassa.