Meistä yksisarvisista on mun mielestäni suhteettoman paljon perättömiä juttuja liikkeellä, etenkin kun ottaa huomioon sen, että aika aniharva edes uskoo meihin ja juuri ne jotka uskoo, aika aniharvoin pääse meidän kanssa silitysväleihin.
Ite mitä olen meikäläisten kanssa puhunut, niin tosi moni unicorni on ihan sairaan allerginen kaikille hörhöille ja muutenkin tätikammoinen. No joo, tietty osa jengistä ei voi vastustaa kiusausta joskus kuokkia jossain “yksisarviskurssilla” ihan piloillaan, sillä aiheuttaahan se heti aika käsittämättömiä viboja ja ihan suoraa hysteriaa.
Mutta mä taidan vähän nyt eksyä aiheesta, vaikka ei tässä nyt mitään virallista aihetta oikeestaan ole. Mä en ite oo mitenkään hirveen virallinen ja siks tykkään pyöriä ton Vilhon kanssa, koska se on ihan sairaan virallinen – sehän on töissäkin virastossa ja kaikkiaan tosi muodollinen, oikee vanhan liiton jäykkis.
Mun piti ottaa tässä kantaa tilanteeseen, mutta sinänsä mulla ei ole mitään lukittua kantaa oikeen mihinkään. Tai on mulla melkein aina myönteinen kanta asiaan kuin asiaan, mut se tulee kyllä ihan luonnostaan: Mua pidetään tosi valoisana, valloittavana persoonana. Tässä retkikunnassa mä ajattelin olla tommonen positiivisuuden puolestapuhuja ja tietysti taikavastaava.
Aivan taatusti mulla hommia riittää.
Tzilirimpsis ja moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti