Paikallisjunassa Susivuoret sanailevat siksi, että junaan tuli pientä kiirettä ja lippujen leimaaminen laitteella, joka syö kolmea erilaista tikettiä, oli haasteellista. Leimaamatta ei auta junaan mennä, se Italiasta tiedetään. Kuumakin siinä tulee, mutta elämä on kovaa marraskuussa. Vilho riisuu paitahihasilleen. Sopukin löytyy, mielessä on se, että unta on liian vähän asialliseen argumentointiin tai arvottomaan riitaan.
Italia ja Rooman alue ottaa vastaan matkailijan radan varren näkymillä. Nyt on myöhäinen syksy ja ensimmäinen huomattava asia on kuivuus tai kuivuudelta näyttävä syksyn vaihe, jossa kasvit alkavat tuupertua.
Toinen asia on rakkaan Italian rähjäisyys. Radan varressa on jättömaata, tonttien liepeitä ja vähän raunioitakin, mutta aina täällä huomion vie se rähjäisyys, joka hallitsee niitä ihan oikeasti rakennettuja ja tehtyjä paikkoja. Vilho miettii aina täällä sitä, onko vaikkapa aseman muurit tai laiturit olleet valmistuessaan oikeasti kunnossa, vai onko rappeutuminen alkanut jo vihkimispäivänä? Jos vaikka asemarakennus on hyvässä kunnossa, alkavat pian sen liepeiltä perikato ja ruoste valtaamaan alaa. Muurit murenevat, betoni nöyrtyy, metallin vie korroosio ja rauta on ruskeaa, vääntynyttä. Rikkaruohot kasvavat iloisesti menestyen ja niiden ympäristöä värittävät satunnaisesti sirotellut roskat. Kun pääset kävelemään päällystetylle tielle, josta kolmasosa on menetetty ja loput prosentit koostuvat kuudesta eri paikkauskerroksesta, tiedät olevasi kotona; Olet Roomassa, Bel Paesessa.
Mitäpä pienestä rähjäisyydestä. Susivuoret pääsevät Trasteveren steissille ja arpovat pian alleen Viterbon junan raiteelta 5. Sillä päästään San Pietron asemalle kahden pysäkin päähän.
Viltsu vetää pientä palauttavaa treeniä reppu selässä ja matkalaukku molemmissa käpälissä. Ylös ja alas laitureiden portaita. Varmuuden vuoksi San Pietron asemalla Vilho kapuaa portaat alas ja ylös kaksi kertaa, sillä nokkelat Susivuoret valitsevat väärän ulostulon. Sieltä väärästäkin olisi lopulta päästy, mutta kaiken järjen mukaan ulostuloa on tuunattu viime käynnin jälkeen, eivätkä Susivuoret halua katsoa kuinka pitkälle Pietarinkirkon uloskäynti vie. Siispä takaisin ja ei muuta kuin laukkuun liikettä.
Sitten ollaankin kotoisella Kukkokukkulla, Monte del Gallolla. Roomassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti