Vilhon navigaattori yrittää vielä Lourdesin kaduilla viimeistä jekkuaan ja yrittää saada Viltsun kääntymään tasoristeyksen yli. Siitä on ehkä joskus ajettu, mutta nyt edessä on kivipaasia ja reittiä käy vain kevyelle liikenteelle.
Lourdesin asuntoon liittyy huvittava episodi, sillä osoitteessa ei ole ketään vastassa eikä puhelimiin vastata. Pienen talolla pyörimisen jälkeen löytyy kuitenkin omistajien edustaja, joka puhuu ranskan lisäksi italiaa ja hommat alkavat sujua.
Susivuorten huoneisto on pieni kaksio, jossa on kuitenkin hyvä näköala kirkoille ja kaupunkiin sekä kaikki tarvittava. Mutta internetistä ei ole mitään tietoa, joten Vilhokin putoaa päivitysrumbastaan täysin.
Päivä on ollut pitkä. Matkaahan ei tullut paljon, mutta eteneminen pikkuteitä oli hidasta ja iltaan asti siinä meni.
Vilho keittää kaksikolle juustotortellineja ensi hätään. Kuivatäytepasta onkin yllättävän maittavaa ja kaveriksi löytyy tietysti ranskalaista punaviiniä.
Syödessään Vilho miettii matkalaisen elämää ja sitä, miten sitä oppii hetkessä sopeutumaan uusiin majapaikkoihin ja niin sitä vaan kaivetaan kattilaa esille ja tehdään muonaa.
Ilta pimenee Lourdesissa ja kylille on lähdettävä katsomaan paikkoja, sillä tämäkään pysähdys ei pitkään kestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti