Päästyään huoneistohotelliinsa Vilho hoitaa ensin tiedotustehtävät, joista tässä kertomuksessa ei olekaan puhuttu mitään.
Vaatteita pitää riisua parvekkeella. Hiekkaa, tomua, neulasia, lehtiä ja kaikenlaista maastosta löytynyttä on jalkineissa, sukissa ja muussa vaatetuksessa.
Jalat ovat hienonhienossa kivipölyssä.
Vilho juo pienen oluen ensimmäisenä. Se menee kuin pisara kiukaalle.
Suihkussa kroppaa kirvelee, haavoja on kuin pyhimyksellä, vaikka vertaus ei väärempi voisi olla.
Melkoinen mutavesi valuu suihkussa.
Vilho juo vettä, siideriä, radleria, olutta, kolaa ja kaikkea mitä löytää hyvin varustetusta jääkaapistaan.
Päivä on lämmin, parivuode tuntuu kutsuvalta.
Pian on kerrottava kaikki Annikille – oikeastaan muita pakkoja ei juuri nyt tunnu maailmassa olevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti