Marco Peronin erikoistehtävä Sardiniassa käynnistyy lennokkaasti. Maailmanmiehen charmilla hän on kertakaikkiaan hurmannut Olbian lentoaseman baarin tarjoilijattaren ja vähitellen saaren salaisuudet alkavat selvitä. Roomalaistunut poliisimiehemme tenttaa tarkasti tietoja Sardininian ruokakulttuurista, eikä anna pienenkään tiedonmurusen karata suuresta kourastaan.
Baari tarjoaa tuoretta ja maukasta oliivi-focacciaa ja sehän tekee kauppansa toscanalaistaustaiselle poliisille. Totta puhuen Peroni on jo hieman unohtanut tehtävänsä syödessään ja ravistellessaan Granini-mehupulloa.
Silloin kuviin astelee hänen tuleva työparinsa, sardinialainen konstaapeli Aldo Ichnusa. Eipä taida Peroni heti tuntea kolleegaansa, sillä Ichnusa on pukeutunut khakivärisisiin Corpo Forestalen vaatteisiin ja koko mies on verrattain metsäläisen näköinen. Focaccia ei kuitenkaan mene väärään kurkkuun, vaan esittelyistä selvitään hienosti ja pian matka jatkuu kohti ajoneuvoa, heti kun Peroni ehtii kiittää ja hyvästellä baarin tarjoilijan.
Normaalin kyttäyksen jälkeen kaksikkomme on valmis seuraamaan Susivuorten valkoista pikku-Fiatia aina vuokraamolta alkaen. Sivummalla joku nilkinnäköinen tyyppi roplaa vanhan Clion lukkoa, mutta näin erikoistehtävissä ei ole aikaa puuttua kaikenlaisiin pikkurikollisiin.
Vuoristotiellä Peroni ajattelee etupäässä villisikaruokalajeja ja kaikkea hyvää mitä vuoriston yrteistä voisi maustamiseen saada. Aldo on hiljainen mies, ajaa vain Corpo Forestalen nelivetoa vakaasti ja tottuneesti kapeilla ja mutkaisilla teillä.
**
Illalla kaksikko on postannut aikansa Susivuorten asunnon sivussa. Kauppareissun jäkeen ei elonmerkkejä näytä kertakaikkiaan olevan mihinkään suuntaan.
Siinä vaiheessa Aldo vetää ässän hihastaan: hän ehdottaa päivällistä viereisessä talossa, jossa itse asiassa asuu sardinialaiskonstaapelin isotäti, joka on kuuluisa muhennoksistaan.
Eipä ole vaikea Peronia ylipuhua. Maastoajoneuvo ajellaan aika lailla Susivuorten naapuriin ja pienen odottelun jälkeen päästään ruokapöytään. Isotäti on aika otettu roomalaisesta vieraasta ja osaahan Peroni käyttäytyä. Nimittäin ennen ruokaa poliisimiehet korjaavat mummon vesipumpun, koska kastelukalusto ei ole aivan kunnossa.
Peroni on haka näiden laitteiden kanssa, eikä Aldollakaan ole peukalo keskellä kämmentä. Sitä paitsi maastoautosta löytyy erinomainen työkalupakki. Pian vesi virtaa kuten pitääkin ja miehet pääsevät tyytyväisinä ruokapöytään. Siitä alkaakin Peronilla todellinen elämän juhla Sardiniassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti