Pölhö vuorilla: Grubigstein hanskassa

Hiukkasen se Vilho yllätti, kun lopulta pääsi lauantaina liikkelle. Olin syönyt hotellissa tukevanpuoleisen aamiaisen ja lähdin sitten työhommiin hotellin sähköpyörällä (89 €). Jaksaa se Vilho tosiaan tallustaa, vaikka tänään on helteinen päivä.

Aika nopeasti alkoivat taas palaset loksahdella kohdalleen: Vilhon täytyy olla menossa Grubigsteinin huippua kohden. Jawohl, vilpitön juttu.

Sähköpyöräilin ilman mitään kitinöitä 1348 metrin korkeuteen ja se fillarin akku oli loppu. Onneksi kohdalla oli latauspiste: Brettalmin täyden palvelun köysirata-asema nääntyville matkalaisille. Hylkäsin pyörän ja kömmin terassille päivystämään.

Fillarointi panee janottamaan vietävästi, joten tilasin Kaiser-oluen ja makkaralautasen (3,80 € + 9,60 €) ).  Sieltähän se Vilhokin tuli lopulta ja jatkoi aika lailla samaa soittoa eteenpäin. Joskus mieti, onkohan kaverilla ihan kaikki pokémonit puhelimessa, kun se välttelee ihmisiä ja kaikkein ilmeisempiä ratkaisuja asioihin? Täällä ne muutkin istuu, kaveri.

No, anyhau, sinne se jatkoi polkuaan pitkin. Ei tossa nyt aikuinen mies mitään apua tarvitse, oikeasti olisi aika loukkaavaa mennä jeesaamaan raavasta miestä pikkukävelyssä. Toi tarjoilijakin pyörii tossa ihan kiusaksi asti – tää gertrud on taatusti Augsburgista. Hiukan rintava pirkko muuten dirndl-mekkoon! Joo, ota toisen (3,80 €).

***

Monet porukat tekee sillä tavalla, että painellaan tällaiselle väliasemalla syömään sianpalaa ja sitten ollaan oltu muka vuoristoretkellä. Aika paksua.

Otin ehkä pari hapanta, mutta en silti töitäni jätä. Kaiken keskipisteessä on Vilho ja sen mukaan mennään.

Ostin Brettalmista ekslusiivisen menopaluupaketin (189 €) ja johan alkoi mummo kutoa! Köysirata, hier Ich komme!

Oon aika saletti, että näin Vilhon vaunusta. Täydet peukut sinne! Ei mitään pois kaverilta, joka elää edelleen kivikaudessa. Jotenkin mä diggaan tota juurevaa tyyliä, kävelyä ja tollasta "open air" -skeneä. Ja hei, kaveri on valinnut näin ja mä haluan mahdollistaa sen tekemisen! Tää on tiimityötä.

2050 metriä. Wau!

Alan päästä jyvälle, mikä sitä Vilhoa näissä paikoissa kiehtoo! Täällä on menossa upea lauantai ja väkee on kuin Flown sushijonossa. Liitovarjoja nousee jatkuvasti ja maisemat, nimenomaan Zugspitzen suuntaan, ovat käsittämättömän hienot.

Tykkään valmistautua asioihin kunnolla ja tässä mä nyt oon.

Vilho taapertaa jossain polkuaan, mutta mä en hellitä hetkeksikään, kun tehdään hommia, niin sitten tehdään hommia. Mun lempisitaatteja on sen yhden sotachiiffin lause siinä melko tuoreessa toimintaleffassa: "Tiedättekös te, pojat,  mitä partiolaisten vyöhön on kirjoitettu? Ole valmis, Ole valmis, jaha."


Ja valmina ollaan.

Gipfelhaus  on täyden palvelun majatalo ja sinnehän se vaijeribaana kulkee.
Otin aluksi Fitness-Toastin  (8,90 €) ja janoon oluen (3,80 €).

Vilho tuli sieltä lopuksi. Mulla tuli miltei tippa linssiin.
Varmaan siellä on porukkaa, joka pilkkaa mua tästä, mutta kaverihan tekee juuri niin kuin yhdessä oli suunniteltu. Nyt varmaan olut terassilla ja kipin kapin kotiin. Homma hanskassa.

Eikä mua haittaa some-porukan suunsoitto tosta tunteilusta. Se sataa loputtomaan laariin, koska on ihan turha arvostella, jos ei itse ole ihan samassa tilanteessa. Olen kuitenkin enkeli (AMK) ja ylioppilas. Mä osaan nämä asiat, Piste.

Muuten, minne helvettiin se Vilho on kadonnut?