Vilho on kierrättänyt tavaroita, vienyt ja palauttanut pulloja, ostanut uusia. Keli on ollut sateisen huono, vähintään pilvinen, koko ajan ja jopa viileä. Mutta Vilho on käyttänyt ajan valmisteluja tehden.
Vilho lähettää Annikin kauppaan hakemaan kaikkea, mitä Annikki haluaa. Auto on kuitenkin toki jo täynnä juomia ja elintarvikkeita.
Pian ajetaan takaisin Itävaltaan, takaisin Ehrwaldiin ja uudelle asunnolle.
Kadulla on paljon rakennustöitä. Mutta osoite on oikea ja Vilho ajaa pihaan. Samassa saapuu isäntäkin pihalle tervehtimään. Kello on 1414.
Katsotaan asunto, tehdään paperit.
Pian Vilho kantaa tavaroita pirtin täyteen Ministä.
Susivuoret asettuvat taloksi. Asunto vaikuttaa mukavalta ja laadukkaalta,
Sadekeli ei tunnu juurikaan hellittävän, mutta päivä on siltikin vielä aika nuori.
Susivuoret käyvät iltakävelyllä 1715–1831. Nytkin nousua tulee liki sata metriä, mutta pitäähän jokivarressa käydä. Sinänsä kohdalle osuu jackpot, sillä Susivuoret näkevät sekä virtavästäräkin, että koskikaran purolla. Paikat alkavat täällä olla tuttuja molemmille. Seutu, kylä ja koko aluehan on hyvin kiinnostavaa, kaunista ja siistiä.
Hämmästyttävästi kilometrin korkeudessa olevalle talolle, seinustalla kasvaa viinirypäleitä, ja hyvin ne näyttävät myös menestyvän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti