6.1 Heiterwanger See

Pienen autoilun jälkeen Vilho kävelee tasaista niittypolkua. Sää on jälleen helteinen ja aurinko helottaa siniseltä taivaalta, jossa kuitenkin muutamia valkoisia pilviä seilaa. Vilho on unohtanut puhelimensa ja on muutenkin onneton tumpula. Luojan kiitos säästymme järvikuvilta!

Kävely vie Heiterwanger Seen rantaan ja sielläkin seilataan.

Tämä alppijärvi on sellainen kolmekilometrinen ja 500-700 metriä leveä vuorten ympäröivä vesistö, karkeasti ottaen kilometrin korkeudessa.

Nyt täällä on kertakaikkiaan kesäinen sää ja järven länsipäässä on kohtuullinen camping-alue, ranta-aktiviteetteja ja hieman palveluita. Järvellä kulkee muutama suppilauta ja hämmentävästi reittilaiva saapuu toisesta päästä. Hoidetulla kesänviettoalueella vietetään melkoista intiaanikesää ja reppuselkäisen Vilhon pöllähtäessä paikalle vastassa on nuoren naisen ystävällinen hymy. Väki ottaa aurinkoa ja eläkeläiset valmistelevat vaunujensa pihaleireissä päivätarjoilua.

Järven kupeet on kuitenkin rauhoitettu kävelylle, eikä sieltä löydy mitään muita sivilisaation jälkiä kuin erinomainen polku. Tätä pohjoisrantaa pitäisi kävellä vain, mutta vastarantaa saa vetää germaaneille aina niin rakkailla maastopyörilläkin.

Porukkaa on jonkin verran liikkeellä. Vilho tervehtii ihmisiä ja katselee järven sinertävän kalkkista ja silti kirkasta vettä, sinisorsia ja piskuisia kaloja.

Teoriassa Vilho tiedustelee polkua, joka veisi järven pohjoisrantaa koristavalle Tauern-vuorelle, mutta eihän reppuselkämme ole lainkaan missä rinnekunnossa, etenkin kuin vuori nousee kuin pyramidin kylki.

Tästä päivästä tulee kesäpäiväkävely järven ympäri, Vilho tekee pienen piston myös Planseelle ja totisesti löytää polun päänkin lopulta. Vilho käy Planseen luoteisnurkassa, jossa on tosiaan pursiseuran talo ja venesatama. Näillä pienillä kaksoisjärvillä purjehditaan – ei ehkä viikon venereissuja, mutta onhan miljöö kertakaikkiaan fantastinen.

Vilho palailee siis Heiterwangin toista rantaa pitkin. Germaanit ovat näillä järvillä käsittämättömän siististi. Pientä rantaelämää on, joku on uimassa ja muutenkin ollaan täysin roskaamatta.  Vilho seuraa rannalla västäräkkiä ja painelee eteenpäin. Tänään ei nousumetrejeä tule mittariin.

***

Germaanit? Näinä päivinä Vilho on päättänyt unohtaa itävaltalaisten ja saksalaisten eron näillä alppiseuduilla ja nyt puhutaan vain germaaneista, joilla on monessa asiassa samat tavat ja sama tulotaso.

***

Autoa lähempänä ja jo poissa järveltä pelloilla näkyy hiirihaukka. Myöhemmin Vilho näkee nokivarisjoukkion ja kaksi tuulihaukkaa, osa niistä pitää paussia Reutteen kulkevilla voimalinjoilla.

Vilho käy lyhyesti Reuttessa, palaa sitten kotipesäänsä ja viettää iltaa, joka saattaa olla hyvinkin reissun viimeinen helteinen päivän päätös.