6.b Hermes ja pikkuisen päivitettyä mytologiaa

Jos saisi jotain jumalan rauhaa ja kunnon lomaa, niin Kreetalla kyllä voisi viettää arvoistansa elämää. Ison vaivan olen nähnyt siinäkin, että olen perinpohjaisesti lavastanut itseni paikalliseksi – siten saa yleensä olla rauhassa faneilta. Nytkin elo olisi pelkkää juhlaa, ellei tarvitsisi vahtia niitä turisteja.

Olin juuri saanut pysäköityä lommoisen avolavani veikkaustoimiston eteen suojatielle Knossoksen kadulla ja pari kuponkia nokkani eteen, kun puhelin jo soi. Iso dirikahan se sielllä oli tietysti.

Voi jösses kun sen Zeun on pakko edelleen huutaa puhelimessa, vaikka siitä on sille sanottu! Taatusti jossain Peloponnesoksessa meni puita nurin ja muutamalta paimenelta vellit housuun tostakin mylvinnästä. Ukko jatkoi vaan karjumistaan, kun Hera taustametelin perusteella katsoi samassa huonessa jotain Napakymppiä, telkkarin ääni tietty täysillä. Viimein pomo pääsi johonkin palatsinsa sivuhuoneeseen ja sain jo pikkusen selvää sen huolista. Pakko oli munkin mennä pihaan puhumaan, jengi tsiigaa aina ihan sutena jos alan karjumaan klassista kreikkaa luuriin jossain yleisellä paikalla, soittavat pian ambulanssin.

Ukko-Zeus alleviivas ja korosti puhelimessa, että tää suomalaisten hoitokeikka ei saa sitten millään tavalla mennä pieleen. Hän on nimittäin jo luvannut Heralle Lapin matkan ensi talvena ja se suomalaisten ylijumala on kuulemma luvannut piffata koko keikan. Luvassa on ukon mukaan kaikkea revontulista koiravaljakkoajeluun. En viitsinyt mainita, että Hera on niin läskissä kunnossa, että toivottavasti niitä koiria on sitten kunnon lauma kiskomassa. Minä en lähde porukoita sinne hankeen pelastamaan, se on varma. Lupasin kuitenkin hoidella jutun himaan ja pistin sitten Samsungin taskuun.

Jos ton äijän touhut ei ala tosta asettumaan, niin pitää kyllä kilauttaa sen broidille. Poseidon ainakin pystyy pistämään sille aallot suuhun ja vähän kampoihin. Mutta menköön mun puolestani sinne Lappiin, kompuroikoon kivillä jä lyököön päänsä johonkin Seitaan.

Kävin vääntämässä vakiorivin loppuun siellä vedonlyöntitoimistossa ja sitten piti auttaa pari nuorisorikollista pakoon Iraklionissa. Jätkät putsas jotain turistin autoa, eivätkä olleet mitenkään varmistaneet selustaansa. Siinä olisi tullut varmat sakinhivutukset, jossen olisi vetänyt sällejä sivukadulle suojaan. Pojat melkein pillitti pelastuessaan. Vedin normaalit proseduurinmukaiset rituaalit ja käskin kloppien hoitaa uhrilihat tuleen Zeukselle vähän äkkiä.

Kunnioitettu olkoon Zeus-maanjäristäjä© – jumalista suurin ja voimakkain, kotka on lintusi ja härkä merkkieläimesi.

Ai ne suomalaiset? Ne kaksi ulkoilijaa hortoilivat museon suuntaan Iraklionissa. En piitannut pätkääkään niiden kohtalosta, sillä eihän ne siellä museossa mitään harmia saa aikaiseksi. Pikkusen nyppii se niiden innostus sen "minolaisen" kulttuurin suuntaan. Sitä ei tarvitsisi kenenkään kaivella sitten yhtään enempää. Se yks brittiläinen poikia jahtaava äijähän keksi sata vuotta sitten ihan kivan kulttuurin tänne ja porukka voi nyt käydä huokailemassa  ja patsastelemassa siellä betoniraunioilla. Totuushan on se, että se porukkahan oli ihan jumalatonta hippijengiä ja niistä on ihan väärä käsitys nimeä myöten. Meidän firmassa (OlympusGods© Inc). tästä ei mielellään hiiskuta mitään. Ei oo mitään ihan parasta peeärrää sen keikan hoitaminen nimittäin.

Pari nimeltä mainitsematonta Titaaniahan tuhos sen kulttuurin yhden ryyppyreissun päätteeksi. Oli siinä varmaan luonnonmullistusta ja muuta vuorenpurkausta, mutta pohjimmiltaan se oli ihan klassista känniläisten sekoilua.

Hirveet soosit päälle ja sitten vaaditaan grilliruokaa kuolevaisilta. Kun uhritulet ei pyöri riittävän nopeesti ja juuri niin kuin herrat haluaa, niin siinä lähtee aika äkkiä vaunut lapasesta tollaselta jurriselta titaanilta. Niin sitä kohta heitellään salamoita, järistellään maata ja yrjötään ambrosiaa pitkin Välimerta. Pari pientä välähdystä  – sitten on palatsit paskana ja freskot lattialla. Kaikkiaan tosi suttuinen keikka ja samassa rytäkässä tuhouti se Santorinikin korkeatasoinen asutus ihan sivullisvahinkona. Ne siellä Theralla oli ihan hienoo porukkaa, mutta rapatessa roiskuu.

El Greco: Vista de Toledo (Ca. 1596-1600)

Metropolitan Museum of Art, New York

Turha näistä on tietysti puhua, sielläkin luullaan varmaan, että titaani on joku punainen jääkiekkomaila. Mutta ne heebot olivat täällä jo ennen Zeusta ja ton mun bossin maine perustuu just paljolti siihen, että se pisti noi vanhat jumalat ruotuun. Mutta ukkoo ei kukaan ruotuun laitakkaan, jos se ei oo teille vielä valjennut. Tarttikin saada faijaksi just tollanen universumin mahtimies ja kun se on vielä niin pirun vanhanaikainenkin, oikee muinaismuisto.

***

Tsekkasin vielä puhelimesta pörssikurssit ja ostin muutaman säkillisen hedelmiä. Myin muutaman osakkeen ja annoin parit sijoitusvinkit netissä. Sitten palasin siihen veikkaustoimistoon ja ryhdyin tosissaani työntouhuun: Totoamaan.

Hevosista nimittäin olen lyönyt vetoa jo muutaman tuhat vuotta, sitä voi kutsua pikkuhiljaa jonkinlaiseksi intohimoksi.