Sää ei ole mitenkään fantastinen, mutta silti Vilho on liikkeellä lyhythihaisessa paidassa ja päivän edetessä keli vain paranee. Hanian vanhassa kaupungissa on turisteja paljon, vaan ei kuitenkaan valtavasti. Alue on kuitenkin täysin turismin vallassa ja kreetalaisten tuotteiden ja erilaisten matkamuistojen myyntipisteitä on runsaasti, paikoin katu täynnä. Meininki ei kuitenkaan ole mitenkään sietämätöntä, sillä kreikkalaiset kauppiaat eivät ole hyökkääviä lainkaan.
Vanhan kaupungin ranta on miellyttävää miljöötä ja mukava on kulkea kävelyalueella. Mitään kovin normaalielämää täällä ei ole, mutta kuvauksellisia rakennuksia ja vanhaa satamaa aallonmurtajineen ja majakkoineen.
Autolle palatessaan Susivuoret löytävät tavallisen ravintolan – tavallisen siinä mielessä, että turistialueen paikat olivat pelkästään turisteja varten. Tämä ravintola on kauempana historiallisesta keskustasta ja asiakkaina on vain kreikkalaisia. Isäntä ottaa homman haltuunsa ja Susivuoret ovat pian hyvissä käsissä. Kreikkalainen tyyli on heille aika lailla uusi, sillä täälläkin käydään katsomassa vitriinistä, mitä talossa on tarjolla. Ruokalistaan ei kajota, tarvetta ei ole.Vitriinin takana on keittiö ja homma käy. Susivuoret osoittavat moussakaa ja lasagnea sen vieressä, ensimmäisessä on jauhelihaa, toisessa vain vihannesta. Lisäksi valitaan täytettyjä tomaatteja ja paistettuja, suuria perunalohkoja.
Pöytään tulee myös salaattia isännän suosituksesta, leipäkori ja Annikille valkoviiniä.
Ruoka on hyvää, erittäin täyttävää ja täydellisesti kotiruuan oloista sekä makuista.
Vatsa on koko illan täynnä ja asunnolla kelpaa elellä takkatulten ääressä kun aurinko viimein laskee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti