Lento numero yksi menee hienosti. Vilho ei ehdi kyllästyä tai rasittua muutenkaan, vettäkin on nykyään reilusti mukana, kun turvasta saa sitä ottaa läpi pari litraa. Eväitä on syöty ja Aegean on tarjonnut lisää muonaa. Tämähän on luksusta.
Kone on Ateenassa maassa kello 1724 ja vaikka poistumisaika tuntuu usein pitkältä, niin 1731 Susivuoret ovat jo siirtobussissa ja 1739 terminaalissa. Edessä on puolitiukka vaihto seuraavaan koneeseen, mutta nyt asiat ovat sillä tolalla, että uudelle lähtöportille B27 on matkaa vain 50 metriä kohdasta, jossa Susivuoret saapuvat terminaaliin.
Uuteen koneeseen ehditään siis hyvin. Nyt on aikaa käydä rauhassa vessassa ja sitten pistellään naamaan viimeiset ruisleivät. Koko päivän olo on ollut sopiva, ei ole nälkä painanut eikä jano vaivannut. Poikkeuksellista matkailua.
Ateenan lentoasemalla on muuten hyvin saatavilla edelleen käsidesiä. Se sopii Vilholle, matkailuhan on mainio mahdollisuus saada ja jakaa niin bakteereita kuin viruksiakin.
Kello on 1815, kun Susivuoret ovat uudessa koneessa A321-200. Take-off on kello 1848 ja aurinko laskee juuri. Taivaalta pääsee näkemään muutamia Kreikan saaria, mutta pian pimeys vallitsee. Sitten lopulta edessä ovat Rodoksen valot ja rannikko.
Tulee kuitenkin mainita se, että puuhakkaat kreikkalaislentoemännät (Aegean again) osoittavat tälläkin lennolla sen, miten voi olla ystävällinen ja tehokas samaan aikaan. Lento on tuollainen kolmen vartin pyrähdys, mutta kahvit ja Papadopoulous-merkkiset täytekeksit ehditään nauttia, samalla saadaan pieni Aura-vesipullokin. Roskat kerätään ja hymyillään, asiakkaita eli matkalaisia ei kyykytetä, vaan palvellaan. Sopisi monen pohjoisen viikingin ja baltin ottaa oppia, mutta ei tule tapahtumaan.
Jo 1927 Vilho ja Annikki ovat maassa. Kenttä on melko pieni, siellä ei näytä olevan portteja lainkaan, kaikki haetaan busseilla tai sitten koneeseen/koneesta vain kävellään. 1936 kaksikko on bussissa ja pian terminaalissa. Tavallisenakin tiistaina laukkuhihnoilla on aika paljon porukkaa, mutta nopeasti kansa myös katoaa Rodoksen illan pimeyteen kukin tahoilleen.
***
Vuokraamossa on yksi asiakas ennen Vilhoa, joten tämäkin homma käy pian. Kello 2017 Susivuoret ovat harmaan Fiatin luona ja parkkipaikan vuokraamoväki vääntää autoa käntiin, valoja päälle ja kertoo, että kunnossa on, nimi tarkastuspaperiin. Vilhoa rutiini lähinnä huvittaa, mutta tällä kertaa pellit on vakuutettu, joten naarmulaskennalla ei ole sinänsä merkitystä. Mutta kyllä auto pitää katsoa, oli tilanne mikä tahansa. Ulkona on pimeää – vuokraamon väki lupaa lamppua, mutta Vilholla on otsalamppu täysillä paristoilla. Renkaat ovat kunnossa, samoin lasit – pelleistä ei löydy mitään erikoista. Päätetään siis lähteä matkaan pimeyteen.
Lentokentän jälkeen tiellä on rauhallista. Vilho ajelee rauhassa pimeydessä ja reitti vie parin kylän kautta Psinthokseen. Matkan varrella Susivuoret ryntäävät tien sivussa olevaan kauppaan. Nopeassa iskussa löytyy niin retsinaa kuin muitakin virokkeita, 9 litraa vettä ja tietenkin giganttipapuja – se on säilyke, josta on tullut Susivuorille klassikko Kreikassa.
Matka ajtkuu niin, että Psinthos saavutetaan yhdeksän maissa. Paikalla on asunnon omistajan isäpappa edusmiehenä, patu kulkee rämällä vanhalla Fiatilla ja esittelee asuntoa pitkään ja hartaasti. Talo on ihan mainio yksittäinen villa ylärinteessä. Ympärillä on oma puutarha ja tilaa sisällä on riittävästi. Pappa osaa suomea ainakin puolitusinaa sanaa vieläpä oikeassa tarkoituksessa ja muutenkin show on ihan riittävä avainten luovuttamiseen. Kertaava ja vuolas esitys ei ole sellainen, mitä koko päivän reissanneet Susivuoret kaipaavat, mutta näitä esitelmiä ei voi valita etukäteen. Pappa on ystävällinen ja perinpohjin rodoslainen, hauska hahmo ja rehellisesti sanoen aavistuksen verran juovuksissa. Hän luopuu yleisöstään lopulta 2147 ja Susivuoret saavat ensimmäistä kertaa koko päivänä todella hengähtää.
Iltaan kuuluu retsinaa, talosta löytyvää paahtoleipää ja tarinointia. Lopulta kellon jo lähestyessä kahta Susivuoret menevät nukkumaan. Ensimmäinen matkapäivä on saatu kunnialla maaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti