Ensin ajetaan Montepulcianoon, joka on tunnettu Toscanan ehkä toiseksi kalleimmasta viinistä, Vino Nobile di Montepulcianosta.
Montepulciano
Kukkulakaupungissa turisteerataan hetken, auto on pistettävä muurin ulkopuolelle parkkiin. Nyt kävellään, katsellaan ja kuvaillaan vaan.
Montepulcianossa Vilho ostaa erittäin asialliseen hintaan toscanalaista mausteseosta, josta oliiviöljyn kanssa tehdään kyytipoikaa spaghettille. Tätä vastaavaa maustepussia Susivuori katseli ensimmäisessä supermarketissa, mutta sittemmin sitä ei ole näkynyt.
Yllättäen mausteseokset ja yritit ovakin kova juttu Toscanassa, mutta miksipä eivät olisi. Hinta turistihenkisessä putiikissa on kuitenkin edullinen ja mausteet kauniimmassa pakkauksessa kuin marketissa.
Montepulcianosta matka jatkuu Montalcinoon. Tuo kukkulakaupunki vastaa alueen kalleimmasta viinistä, Brunellosta eli Brunello di Montalcinosta.
Montalcino. Alempana pari riviä viiniä toscanalaisessa maisemassa.
Montalcino. Näkymä kierrätysroskiksilta.
Brunello-kaupungissa Susivuoret eivät kävelyretkeä tee, sillä mitään suurempaa syytä ylärinteen kyläsumppuun ei ole mennä. Kaupunkia katsotaan vähän alempaa ja ennen kaikkea käydään erikseen katsomassa komeita, vanhoja Brunello-köynnöksiä, lajikkeena ne ovat mitä varmimmin Sangiovesea. Ilmassa vihmoo jopa vähän vettä, mutta näkymät tienvarren roskiksiltakin ovat melkoisen hyvät.
***
Illalla Annikki paistaa erinomaiset pihvit ja juomana on Vino Nobile di Montepulcianoa. Telkkarissa pelataan viikkokierrosta.
Tavarat pitää taas koota, sillä toscanalaisvaihe on päättymässä ja on aika lähteä rannikolle ja lähemmäksi Roomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti