Tunnettuja itävaltalaisia IV: Wittgenstein

Rock-kriitkot mut roskakoriin viskaa,

Ne sanoo, tää on kantri-paskaa vain

Sillä pitkä tukkani ei peitä mun punaista niskaa,

Eikä bootsit lättäjalkojain.  

Eikä välkkyperseet anna minun olla, 

"Tyhmää" sanoo ne ja "Wittgenstein".

Ne ei tiedä että mäkin olin yliopistolla

Ja siellä saivartelijoista tarpeekseni sain.

Olisiko sittenkin niin, että tunnetuin ja merkittävin itävaltalainen onkin Ludwig Wittgenstein? Itävaltainen filosofi pisti sotien välissä koko toimialan sekaisin ja monelle juuri hän on kaikkein suurin.

Saksassa/Itävallassa on sellainen natsi-ajan rasite, että sotilaita tai sotasankareita ei voi oikein ihailla. Klassinen juttuhan on se, että sakemannit ovat kuunnelleet korvat punaisina sitä, kun suomalaiset ovat hehkuttaneet saksalaisista lentäjä-ässistä ja kyselleen isänniltä heidän suosikkipilottejaan.

Vilhon eräs kivenkova lentäjäsuosikki on Heinrich Prinz zu Wittgestein-Sayn (1916-1944), saksalainen Bf. 110 -pilotti, joka lensi Mersuaan loppuun asti yöhävittäjänä. Prinssillä oli 83 pudotusta kuollessaan ja se oli sankarikuoleman aikaan Luftwaffen korkein lukema yöhävittäjälle. Prinssi ei jäänyt linnoihin nyyhkimään vaan kuoli maansa puolustustaistelussa.

Ludwig Wittgenstein (1889-1951) oli puolestaan itävaltalainen ajattelija, joka oli perinyt hienon sukunimensä Wittgensteinien kreivikunnasta, Westfaliasta. Juutalainen Meierien suku oli saanut Napoleonin asettamien lakien mukaan työnantajansa sukunimen. Samanlainen juttuhan kävi aikoinaan Suomessa, jossa rengit ja piiat saivat kirkonkirjoihin talon nimen ja nykyään on vaikeampi erottaa sitä, kuka on herra ja narri alun perin.

Pilotti ei siis ole sukua filosofille.

Filosofi oli kuitenkin ihan omatoimisesti yläluokkainen wieniläinen nero ja monipuolinen osaaja.

Suomalaisen kantrimusiikin merkittävin bändi mainitsee ensimmäisen levynsä ensimmäisessä biisissä Wittgensteinin, eikä tuo kommentti mene Vilhon korvissa lainkaan hukkaan.

***

Alussa esiintynyt biisisitaatti kritisoi Wittgensteinia siteeraavia välkkyperseitä ja tarjoaa aikamatkan 1980-90-lukujen Helsingin yliopiston kuppiloihin ponnaripäiden juttuja kuuntelemaan, ruokaloiden tupakkahuoneiden laitamille. Tuohon aikaan Vilho oli kaunis mauttomasti pukeutuneenakin ja muillakin oli kivipestyjä, löysiä farkkuja - ja Metsätalossa jokaisella metsäylioppilaalla oli ruudullinen flanellipaita, loppuporukoiden ollessa filosofian opiskelijoilta vapaamuotoisine varusteineen.

***

Wittgenstein julkaisi nuorena teoksen Tractatus ja pisti sillä filosofian sekaisin. Kirjassa oli kaksi keskeistä elementtiä: Se muistutti tyyliltään ja kooltaan sekä Koraania että Uutta Testamenttia ja toisekseen se oli loogisen selkeä ja muodoltaan hyvin yksinkertainen. Ajatelllaan nyt vaikkapa kirjan ensimmäistä ja ratkaisevaa lausetta, jonka Vilhokin muistaa: "Maailmaa on kaikki se, joka on niin kuin se on."

Tractatus kertoo suurin piirtein sen, että sana "koira" tarkoittaa koiraa ja kaikki muu on koiranpaskaa. Jos alan puhumaan jumalista tai jostain muusta epämääräisestä, olen alueella, joka voidaan vain näyttää tai kenties kuvitella, mutta joka on oikeasti sanomatonta.  Wittgen mukaan suurin osa filosofiasta näpertelee tällä sanomattoman alueella ja Tractatus ratkaisee filosofian kaikki ongelmat oikeastaan määrittelemällä keskusteltualueen uudestaan. "Mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava." (Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen.)

Yliopistoissa kaikki papat olivat sekaisin. Tässä saatiin se selvyys mitä on haettu! Nuori itävaltalainen päätyi Cambridgeen Bertrand Russellin suojatiksi ja pienen hetken päästä koko professorikunta söi Wittgensteinin kädestä. Ludwig oli täydellinen rock-tähti yliopistolla ja häntä seurasi ihaileva kannattajaporukka, valmiina kuulemaan miehen viisauksia milloin mistäkin aiheesta. Vilho voi kertoa myös sen, mitä kirjoista ei löydy: Filosofian rajusti tieteelliseksi tehnyt Tractatus sai alusta asti hyvin uskonnollisen vastaanoton ja senhän takia sitä laulun välkkyperseet hartaasti siteeraavat.

Filosofisesti kaikki meni ihan helvetin pieleen, mutta kuten usein suurilla harharetkillä, erehtymisen myöntäminen on vaikeaa. Akateemisesti filosofia keskittyi miettimään pelkästään sitä, mitä sanat tarkoittavat ja mitä helvettiä merkitsee lause "Mikko ajaa autoa" ja  miten sitä voisi kuvata loogisilla yhtälöillä ja unohtaa mikot ja autot kokonaan. Touhusta tuli teknistä, teknisyydestä tuli matemaattista ja matemaattisuudesta tuli loogista ja kaikki näytti hienolta.

Wittgenstein ei itse pystynyt oikeasti julkaisemaan enää mitään. Lopulta hän näperteli kielen parissa ja mietti sanojen merkitystä teostolkulla, mutta valmista ei oikeasti tullut. Ihan helvetin skarppina miehenä hän tiesi, ettei Uuden Testamentin jälkeen tule enää mitään.

Tämä aivan tolkuttoman tärkeä itävaltalainen pyöri samassa kansakoulussa samaan aikaan kuin Hitler. Wittgenstein osasi olla insinööri ja tarvittaessa myös arkkitehti, molempia hyvin.

Ennen kuin kukaan "välkkyperse" hyökkää Vilhon kimppuun, on sanottava se, että Vilhon mielestä W-stein oli nero ja kova jätkä. Perittyään faijansa, Ludwig oli määrättömän rikas, mutta lahjoitti rahansa pois. Wittgenstein etsi piinallisesti itseään ja oli karismaattinen, tinkimätön ja fiksu. Hän oli homo ja sukurasitteena tarjolla oli taipumus itsemurhaan.

Uskomattoman kiinnostava henkilö, ristiriitainen ja vaikuttava. Tuollaisia Itävallasta tuntuu tulevan.