Tässä on kysymys siitä, että Annikki on tulossa tai oikeammin tullut jo Saksaan ja Vilhon on tarkoitus hakea vaimonsa Garmisch-Partenkirchenistä. Pieni ongelma retkessä on se että tie on on poikki Ettalista eteenpäin ja yhtäkkiä edessä on yli 70 kilometriä sakkokierrosta.
Vilholla ei ole päässään koko ajan koko eteläisen Saksan karttaa, mutta jotain mielikuvia alueen maantieteestä on. Vilho tekee pikaiset johtopäätökset ja lähtee kaahaamaan Ettalin luostarin pihasta kohti Linderhofin linnaa, Planseen järveä ja kaikkiaan Itävaltaa päästäkseen vaimonsa luo takaisin Saksaan.
Siten Vilho lähtee Saksasta, ajaa Itävaltaan, ajaa sieltä Saksaan päästäkseen hakemaan vaimonsa. Sitten Vilho ajaa Itävaltaan kiertääkseen katkennen tien uudestaan ja sitten tietenkin takaisin Saksaan päästäkseen asunnolle. On tässä tullut käytyä ulkomailla, miettii Fordiaan kuskaava Vilho.
Vilhoa ottaa kuuppaan se, että hän joutuu ajamaan näiden hienojen maisemien poikki väkisin, kiireessä ja pakosta. Ja usein liian kovaa.
Annikki löytyy Garmischista.
Sanotaan nyt sekin sitten ääneen, että Vilho vihaa Garmisch-Partenkircheniä, on vihannut ensimmäisestä retkestä alkaen. Annikin mukaan paikka on vain "GP".
GP on ruuhkainen, siellä on kusipäisiä kuskeja ja hankalaa liikennettä ja palvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Siellä on kaupungin haittoja ja maaseudun edut puuttuvat. Vilho ei olisi ikinä mennyt GP:hen, ellei olisi ollut hyvä syy hakea Annikkia.
Mutta kun yhdessä ollaan, Vilho yrittää antaa Annikille pari lomapäivää ja mahdollisuuden olla paikoissa uutena. Vilho on tuijotellut vuoria viikon, hän haluaisi, että Annikki näkee vuoret itse, pääsee kauppoihin tuoreeltaan ja saa tehdä mitä haluaa.
GP:ssä käydään parissa kaupassa. Vilho tumpuloi autonsa kanssa jotain ja jää jälkeen Annikista, joka jo kävelee Edekan ovista sisään.
***
Viereisen Aldin edessä kulkee vuoristosta tuttu tyttö uskomattoman istuvissa farkuissa ja nainen on varmasti koko helvetin hiihtokylän kaunein. Sen huomaa myös pari autonsa luona olevaa kundia, ja toinen erehtyy huutamaan saksaksi jotain, jonka merkityksen voi helposti arvata, hauskaa se pojista tosiaan on.
Vilho jää katsomaan, sillä kaunis nainen kääntyy heti ja tekee lentosuukon soremenpäillää ja puhaltaa sen poikien suuntaan. Hetken pojat ovat hämmentyneinä, mutta sitten heidän maanmainion Audinsa konepellin alta alkaa puhaltaa sankkaa vesihöyryä, ellei se ole peräti savua. Riemujen rikkaus vaihtuu surujen summaan.
***
Kauppojen jälkeen noustaan taas autoon ja taas maantielle ja Itävaltaan, Reuttea kohden.
Vilho pysähtyy Ehrwaldin golfkentällä, Annikki ihmettelee miksi ihmeessä. Asia selviää kun paikassa katsoo taakseen: Zugspitze näkyy täältä upeasti, samoin pari Itävaltalaista huippua.
Aikanaan päästään kulttuurimaisemien, keisarilinnojen ja peltojen halki kotiin. Illalla viini virtaa ja kokemuksia vaihdetaan. Yö Baijerissa on pimeä ja vähitellen aika viileä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti