6.2 Olympoksen Zeuksen temppeli

Ateenan keskellä sijaitseva Olympieion on kaiketi antiikin maailman suurimman temppelin raunio. Temppeli on Zeukselle pyhitetty, kuten massiiviselle mökille sopiikin. Olympos on nimessä mukana korostamassa jumalten asuinpaikkaa Olympos-vuorta ja hämmentää aina välillä nimiasioissa ainakin turisteja.

Ilmeisesti rakennusprojekti oli raskaampi kuin Rosatomin ydinvoimalahankkeet, sillä touhussa meni 638 vuotta kaikkiaan. Hommaan tarvittiin lopulta Keisari Hadrianus roomalaisine rahoineen ja lopulta temppeli valmistui sataluvulla.

Rakennuksessa oli 104 jumalattoman (!) suurta pylvästä ja niistä on 17 jäljellä tänään, yksi kuitenkin vain kaatuneena. Paikkaa voi pitää syystäkin monumentaalisena.

Olympieion, Ateena. (129-131 jKr.)

Vilho namittelee preeriamaisen raunioalueen reunamilla kaikessa rauhassa, ennen suurille pylväille ryntäämistä. Sivulta löytyykin kylpylän rauniot ja niissä on säilynyt ihan hyvin pohjarakenteita, kaarevia altaita, marmoria ja lattiaakin.

Tuuli on kovaa ja se pitää aukealla paikalla kuumuuden kurissa. Reunamailla kulkee ainakin kolme isoa kilpikonnaa ja niillä on juhlavat puitteet, sillä alueen sivustat ovat täynnä antiikkista irtokiveä, suuria lohkareita ja pylvään osia.

Raunioilla on aikaa katsella myös muita turisteja, vaikka kausi on selvästi vielä hyvin hiljaisessa vaiheessa. Suomalaisia Susivuoret eivät ole nähneet lähtönsä jälkeen, mutta muuten aika monipuolista kansainkirjoa.

Annikki nykii jo kovasti kohti luvattua matkamuistokauppaa katualueella, mutta Vilho miettii vielä kovasti Antiikin uskontoja, jotka pistävät suuret kivipatsaat pystyyn. Kreikan ja Rooman uskonnoista tiedetään paljon, mutta todella niiden sisään ei tänä päivänä pääse kuitenkaan millään. Temppeleitä nuo uskonnot tuottivat kuitenkin viime kädessä siitä syystä, että mukana uskonnonharjoittamisessa oli aina valtio, varsinkin Roomassa.