2.4.2018

5.2 Lauantain peruspuuhia eli kaupalla

Kotitalon hissi soittelee rehtiä marssimusiikkia ja supattaa alhaalla Vilholle että nyt ollaan nollakerroksessa. Vilhon reipas olviretki viinakauppaan tyssää kuitenkin jo ennen ulko-ovea: Portinvartijakissa katsoo tuimana eteismatolta reppuselkäistä Vilhoa.

On nimittäin niin, että useissa Ateenan kerrostaloissa on aulassa selvä porttivahdin tai muun virkailijan toimipiste – ja nuo jakkarat ovat nykyisessä taloustilanteessa aina tyhjinä. Susivuortenkin asunnolla on komea deski alakerrassa, mutta sitä on toistaiseksi miehittänyt toisinaan vain kolmoskerroksessa asuvan kissa – juuri tämä samainen.

Vilho luikkii muina susina ohi kissasta ja pääsee kuin pääseekin pihalle, eikä edes appelsiini napsaa päähän kadulla.




Lidlissä Susivuori täydentää eväitä viikonlopuksi ja roplaa rauhassa myös viinihyllyllä. Sieltä löytyy makea Samoksen jälkiruokaviini, eikä sellaista ole vielä tullut kokeiltua. Kaikenlaista muutakin kerätään koriin valtavasti, myös naudanlihaa huomista pataruokaa varten. Lauantai-iltana kaupassa alkaa olla jo hiljaista, sehän Vilholle sopii.

Ruutukaavainen Ateena on vahvana näillä kaduilla, joita pitkin Vilho palaa asunnolle. Puistoja ja vapaata ilmatilaa on harvassa, mutta miltei aina jonkinlaisen aukion kohdalla on kahviloita ja terasseja, joita kreikkalaiset rakastavat suuresti. Suosittuja ovat kylmät kahvijuomat, kuten frappe, ja niitä juodaan miltei kaikkialla ja kaikkina kellonaikoina. Kahvilat ovat suuria ja ravintolamaisia, eivät pieniä italialaisbaareja, vaan usein pöytätarjoilupaikkoja.


Porttivahtikissa toimipisteellään

Vilho kapuaa takaisin asunnolle reppunsa kanssa. Porttivahtikissa on mennyt suureen kukkaruukkuun ikkunan pielessä, mutta laskee Susivuoren sisälle. Tänään ehtii vielä parvekkeelle istumaan ja sitten on kirjoiteltavaa ja muuta vilhoilua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti