13. Ympäri Akrópolin ja muutenkin ihan kukkuloilla

Kadulla Vilho on mielissään, sillä on mukavaa kulkea taas ja päästä liikkeelle. Lähinnä asunnolla vietetty välipäivä saa Susivuoren tuntemaan olonsa samanlaiseksi kuin joutilaiden hitmanien elokuvassa In Bruges (2008). 

Akrópolin ympäristössä on hämmästyttävän paljon rakentamatonta, puistomaista maisemaa rauhoitettuna. Se on joka kerta todella hämmästyttävää, sillä itse Ateena on muuten umpeenrakennettu.

Näkymää Filopappos-kukkulalta

Susivuoret kulkevat vielä kerran tutut reitit pääpaikoille, Akrópolis-museon nurkalle ja jatkavat siitä eteenpäin.

Filopappoksen kukkulalta näkee komeasti Pireukseen, Ateenaan ja ennen kaikkea Akrópolille. Keli alkaa olla helteinen, kun Susivuoret nousevat kukkulalle, mutta väkeä täällä on vähän. Se on jotenkin maagista, sillä turistialueilta tullaan hetkessä hiljaiselle harjulle. Kyllähän tännekin löytää tiensä muutama japanilainen kuvaamaan itseään temppelivuorta vasten. Vilho kaivelee punaviiniä repustaan ja yrittää löytää Annikille muutaman loukumi-palan virkistykseksi.

Viini puolestaan virkistää Vilhoa huomattavasti ja hän keikkuu kivillä kameroidensa kanssa. Annikki huutelee perään ja käskee Vilhon olla tarkkana. Annikki ei ilmeisesti tiedä, että Vilho on suden ja kauriin lisäksi täysinoppinut vinkkupäinen vuoripukki. Hetken Vilho miettii josko puskisi sarvillaan typerän aasialaisen alas kivikkoon, tämä kun käskee piukkaperäisen tyttöystävänsä kuvaamaan idioottimaisen kuvansa 15 kertaa uudestaan. Olkoon, pirulainen, vuoripukit eivät moiseen alennu, pohtii Vilho ja ottaa siivun pahimukistaan.

Täältä näkyy myös Pireuksen suuntaan ja tietysti siis merelle. On kuuma, aurinkovoidetta on onneksi laitettu.

Pitkään Susivuoret kiertelevät myös Pnyx-kukkulalla ja lopulta kiertävät koko Akrópolin alueen.

Viimeisenä varsinaisena kohteena koko kierroksella on Stoa Poikile. Tuo kuuluisa pylväskäytävä on jäänyt radan ja uusien rakennusten väliin. Stoan rauniot ovat ruostuneen aidan takana likaisten seinien ja graffittien reunustamana.

 

 Stoa poikile tänään

Annikki ja Vilho palaavat asunnolleen Pangratiin ja Vilho painelee oitis rakkaalle parvekkeelleen oluen seuraan. Tänään on taas lämmintä, eilisestä sateesta ei ole oikein muistoakaan. On aikaa notkua parvekkeella ja koota vähäisiä ajatuksiaan. Vilho nukkuu sohvalla päiväunet eikä tarvitse peitokseen kuin pienen hupparinsa. Iholla tuntuu Ateenan aurinko. Liikenteen äänet painuvat jonnekin kauas. Valoa on vielä paljon kun Vilho herää ja taivas jaksaa sinisenä.