Voisi kuvitella tulleensa Skotlantiin, sillä paikannimissä on kelttiläistä sanastoa - ja kalliot, meri ja ilmasto tuovat kaikki mieleen viskin lämmittävänä juomana. Korkealla kalliolla tuulee tasaisen painokkaasti, mutta lämpötila pyörii 15 asteen paikkeilla. Osa lokeista on erikoistunut eväsalalle ja liitely terävien kallioiden tuntumassa päättyy hallitun varmasti ruokailevien seurueiden lähellä. Camaret-sur-merin kohdalla sijaitseva Punte de Penhir on hyvä näköalapaikka merelle ja läheisille ranta-alueille, jylhille kallioille ja hiekkarannoille.
Vilho tuumii, että nyt Bretagnea on menty riittäväsi länteen, ei aivan läntisimpään kärkeen, mutta yhteen pisimmille pistävistä niemistä. Aamulla on lähdetty Ploerenista, joka on Vannesin kupeessa, ja sitten ajettu vahvasti länttä kohden. Matka jatkuukin ylemmäksi, kohti niemimaan pohjoisrantaa. Maisemat, maasto ja rakennukset muuttuvat matkalla varkain, kun muuttumisen huomaa, vertauskohteet ovat jo takanapäin ja eron huomaaminen on helppoa, mutta erojen yksilöiminen hankalaa. Nyt korkeuseroja on ollut jonkin verran aiemman tasamaan asemesta. Talot ovat yhä enemmän luonnonkivestä tehtyjä, näyttävät juuri siltä, miltä jugend-tyyli yritti näyttää, sama koskee figuuriornamentiikkaa, jota täällä käytetään - eläinhahmoja ja ties mitä kuvatuksia.
Illalla saavutaan Roscoffiin. Vilholla on mielessään merkillisiä mielleyhtymiä Tallinna-matkailuun, sillä kaupunkia lähestyttäessä mainostetaan englanniksi viini/viina/olut/siiderikauppaa, sitten toista ja kolmattakin. Täältä lähtee lautta Plymouthiin, sinne isompaan Britanniaan. Kaupunki osoittautuu kuitenkin periranskalaiseksi, eikä remeltäviä brittejä viinalasteineen näy sen enempää kuin hulinoivia suomalaisiakaan. Mutta keli on tuulinen ja meri puhuu läsnäolollaan. Kivisen pikkukaupungin kaduilla liikkuu tuulen kanssa mitä ilmeisemmin Pariisista tullutta pääsiäislomalaista ja muuta vierailijaa. Pariskuntamme syö illalla paikassa, jossa hummerit ovat ikkunalla altaassa. Ruokaan voi siis tutustua etukäteen elävänä. Hummeria ei kuitenkaan kutsuta matkailijoidemme pöytään, mutta monenlaista muuta merenelävää. Ja tuleepa maistettua vihanneksistaan ja kasviksistaan kuulun alueen vaalenpunaista sipuliakin, joka on sipulinystävänä tunnetun Vilhon mieleen erityisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti