Viiniköynnökset vilistävät silmissä ja Château-kylttejä on joka suuntaan. Paikalliset ajavat kapeilla teillä kuin heikkopäiset ja Vilho yrittää tehdä autollaan tilaa parhaansa mukaan. Legendaarinen viinialue laittaa mielikuvat uusiksi ja antaa kasvot tutuille nimille: Margaux, Pauillac, St-Estéphe, Haut-Médoc... Sivutiellä on aikaa pysähtyä ja katsoa köynnöksien säntillisiä rivejä tarkemmin. Maa on hiekkaista, vaaleaa ja köynnökset on istutettu tiuhaan, niistä pistää vähitellen ensimmäisiä lehtiä.
Vilho jaksaa hämmästellä sitä, miten merellinen Médoc ja koko Gironde on ja sitähän se on, kun lopultakin alue on valtava niemi. Paikoin köynnökset ovat ihan rannassa ja pariskunta seuraa kiinnostuneena laskuvettä Girondessa. Kiinnostus siirtyy nopeasti vitikulttuurista eläimiin ja laskuveden paljastamassa mutapohjassa on tassutellut joku muonaa etsimässä. Piisamia epäillään. Vilho huomaa rantasipin, joka pysähtyy tauolle laiturirakenteisiin. Päivä on kuitenkin kymmenien petolintujen, jotka partioivat viiniviljelmien ja muiden peltojen yllä kaikkialla. Tuulihaukkoja, hiirihaukkoja ja muutamia uusia tuttavuuksia. Retkikunta hakeutuu kolmasti meren ääreen ja irti loputtomista viinipelloista.
Médoc on kuitenkin laatuviinejä tuottava kone, tyylikäs, paikoin yritysmäinen viljelyalue, jossa on turha odottaa näkevänsä pulleamahaista, huoletonta maajussia tepastelemassa köynnösrivien välissä olkihattu kallellaan päässä. Ei, sitä varten on tuhansia muita alueita ja maatilojen takamaita rypäleviljelmineen. Médoc on moderni, asianmukaisesti koneistettu ja perinteillä ladattu viinikivääri joka tuottaa sijoituskelpoisia - ja erittäin juomakelpoisia -viinejä vuosikymmenestä toiseen.
Tänään voi tuulesta ja pienestä pilvisyydestä huolimatta syödä ulkona. Vilho ja Annikki istuvat rannan taukopaikalla ja syövät salaatteja ja Vilho avaa söpön piccolopullon Bordeaux´n punaista. Eläkeläisiä on sivummalla 3 matkailuauton verran ja he irroittelevat polkupyöriään ajoneuvojen takaa telineistä. Yksi isäntä toivottaa hyvää ruokahalua ja kulkee rantaan katsomaan Gironden maagista, mutaista vettä.
Vilho haluaa löytää viinialueen sydämestä arkeologisen kohteen, joka on mainittu kartoissa. Rehu- ja viljapeltojen, metsiköiden ja niittyjen lomasta löytyvätkin roomalaisen kaupungin jäänteet, osa temppeliä, amfiteatteria ja asumuksien raunioita. Kohde on eräs heikoimmista mitä Vilho on nähnyt, muutamia peruskiviä niittyjen keskellä ja osittain keskiaikaisten raunioiden alla, mutta paikka antaa syvyyttää viinialueelle. Alueen Vilho painaa mieleensä tarkasti - tämän kylän lähistön tilat voivat oikeasti puhua pitkistä perinteistä perustellusti.
Illalla pakataan, laitetaan hetken kotina toiminut mainio asumus pakettiin ja ollaan valmiit jatkamaan. Pari lasillista Sauternesnia nautitaan nyt, jääkaapin ilojen äärellä. Edessä on maantietä paljon pohjoiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti