Aika merkillistä toimintaa oli se, että Vilho nukkui yhteen asti. Lepopäivän moni ymmärtää, mutta puuhan mittakaavasta on välillä vaikeaa pysyä perillä.
Lopulta kuitenkin auto lähti Saksaan kaupoille, niihin samoihin Krünin myymälöihin pitkin sitä vuoristoista venkuratietä. Paitsi että ainostaan kääpiöt otettiin mukaan. Ihmeellistä sorsimista, mutta johto tekee miten parhaaksi katsoo.
Anttila piti huolen siitä, että juomat eivät enää lopu kesken,. Vettä, urheilujuomaa, olutta radleria ja viiniä tuli uskomaton määrä autonperästä. Aika edullisia ne olivat, se ei yllättänyt. Tyrkky oli valinnut ruokia – pääpaino oli helpossa valmistuksessa ja nopeissa kaloreissa. Vilho haali lisää nallekarkkeja ja retkimakkaroita, näitä itävaltalaisten erikoisuuksia. Se myös maksoi kaiken.
Parvekkeella on meillä nyt kaksikin kressilaatikkoa, jotka menestyvät hyvin. Tuollainen miniviljelmä maksaa täällä 49 senttiä ja se tekee heti hobbitille kotoisen olon. Kaupassa oli myös ihan oikeassa suuressa ruukussa basilica, mutta Anttila nappasi sen pois Vilhon kourasta liian kalliina (2, 49 €). Aholaita löysi miesten juoksusukat halvemmalla kuin Suomesta. Jupisi vielä jotain, että näitähän tässä touhussa kuluu...
Olimme Lexan kanssa pihalla. Täällä on tosiaan kissakin ja aurinkotuolien lisäksi jotain lasten leikkipaikkoja. Lexa meni hyppelemään trampoliiniin tai mitä ne aidatut pomppupaikat ovatkaan. Tunnelma on odottava ja ennen kaikkea odotamme huomista.
Täällä puhutaan retkikunnasta ja tehtävästä ja johtajasta. Näin ay-aktiivina huomauttaisin, että tämä ns. retki alkaa kuulostamaan määrätyltä työtehtävältä. Missä on TYKY-päivä ja muu työhyvinvointia ylläpitävä toiminta. Voin sanoa# että ainakin kääpiöiden ammattiliitto on aika tarkka näissä asioissa. Sanonpahan vaan.
VastaaPoista