Jos joskus alppikylässä kohtaat palveluammatissa nuorehkon, komean ja charmikkaan miehen, hän on varmasti vampyyri.
Jos näissä kylissä näet naisen, joka on ulkoiluaktiviteeteista huolimatta julmetun vetävä ja seksikäs, katselet taatusti vampyyriä.
Minulle on täysin yhdentekevää uskotko näitä sanojani vai et, sillä se ei vaikuta mitenkään omaan uskottavuuteeni tai vetovoimaani. Voin kuitenkin avata tätä asiaa hieman.
Nimittäin saksankielisen vuoristoseudun polut, köysiradat, tiet ja tavernat ovat lähes sataprosenttisesti täynnä eläkeläisiä ja muita tuulipukukansalaisia. Henkilökunta ja palvelusväki näissä kylissä ja tarjolla olevissa aktiviteeteissa on pääsääntöisesti vanhaa sekin, mitä nyt joukossa on opiskelijaikäistä tuntityöläistä ja tavernan omistajan sukulaistyttöjä. Se vetovoimainen porukka istuu urheiluautoissa ja tuntuu aina olevan menossa jonnekin eteenpäin, kyliin pysähtyvät sauvojensa kanssa pyörimään vanhukset ja muut raitista ilmaa palvovat horiskot ynnä vastaavat tylsimykset.
En tiedä missä itse liikut, mutta globaalisti tiedetään se, että tasamaallakin pururatoja tuulipuvuissaan kiertävät eivät ole mitään glamour-malleja tai viihdemaailman kermaa. Ei –reippailuväki yrittää vain säilyttää keskiikäisyytensä rippeet mahdollisimman pitkälle vanhuuteen, sillä vanhentuminen on näissä ihmisissä herättänyt halun takertua siihen vielä jäljellä olevaan osaan terveyttä ja elinvoimaa. Söpöä, eikä vain?
Tähän väliin haluan vain korostaa sitä, että draculoista ja vampyyreistä (jos nyt käytetään tuollaisia termejä) uskotaan kaikkea aivan soopaa. Ihan sama sinänsä... maine kiirii edellä ja usein se vielä eksyy matkalla ja päätyy kimppaan valheiden kanssa.
Nyt kun aloin tätä aihepiiriä tosissani avaamaan, niin kerrotaan sekin että kolme käsitettä vampyyreistä pitää kyllä paikkansa: pitkäikäisyys, veri ja kauhu. Sen sijaan sitoutuminen johonkin paikkaan Romaniassa ei ole tätä päivää – olette ehkä kuulleet työvoiman (yövoiman!) vapaasta liikkuvuudesta?
Knoppina voin todeta sen, että viihdymme vuoristoseuduilla, joten sekin legenda on totta – miksi, sen kerron myöhemmin. Ja tottakai on “myöhemmin”, sillä kyllähän kaikkia vampyyrit kiinnostavat. Palataan asiaan, nyt pitää painella tuonne hiihtohissille päästämään mummot vuorille. Sanon näin koska tiedän: Hymyilet kun tavataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti