Nukuttuaan kymmenen tuntia, Vilho havahtuu pimeästä huoneesta, Susivuorten nykyisestä murmelipesästä. Annikki on vielä unessa. Vilhoa hämmästyttää se, että 10 tuntia unta meni tuosta vaan. Ulkona ei saada nyt kaatamalla, mutta edelleen siellä mennään kuurosta tihkuun, tauosta kaatosateeseen.
En ole vieläkään kunnossa, miettii Vilho, mutta keittää kahvit ja syö aamupalansa.
Sään kanssa ei kuitenkaan neuvotella, ei pätkääkään.
Murmelinpesään kerätään siis lisää juomaa, lisää muonaa ja Mini saa siten kulkea taas Lindenbergiin kaupoille. Nyt vuorossa on Edeka, jota voi pitää saksalaisena vastineena K-kaupalle. Sieltä Vilho löytää kuin löytääkin 2 kappaletta Oktoberfest-olutta Hacker-Pschorrin ja Paulanerin. Ostoksia täydennetään Lidlissä. Ulkona sataa välillä kovaakin, mutta sinitaivas pysyy poissa.
Palattuaan kotiharjanteelle ja purettuaan ostokset, Susivuoret lähtevät melko pian naapurikylään katsomaan Annikille köysiratakorttia. Samalla reissulla tehdään pieni ajelu naapurikuntaan. Oberstaufen on selvästi isompi maalikylä, ja kovassakin sateessa sen kävelypainotteisilla kaduilla kulkee väkeä sateenvarjoineen. Täällä onkin hieman suurempaa rinnettä tarjolla ja kaupunkipalveluita. Tietyöt vaikuttavat täälläkin kulkuyhteyksiin, mutta tästä kiertoajelusta selvitään sentään vain liikennevaloilla.
Vilho pohtii mielessään, onko hän kyllästyneempi sateeseen vai ruokahaluttomuuteensa. Sekin on kyllä tiedossa aiemmilta matkoilta, että muutamat sadepäivät eivät ole maailmaa kaataneet, vaikka ne innokkaasta rinneihmisestä ovatkin tuntuneet loputtomilta ja lohduttomilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti