29.3.2015

2. Szabadság hid eli miten Vilho ylittää joen kävellen eikä tee juuri mitään muuta

Kelloja on siirretty kesäaikaan, mutta Vilho on kuin talviuneen uppoutunut karhu. Kestää pitkään ennen kuin hän kapuaa ylös sängystä. Yö uudessa paikassa on sävyttynyt kafkamaisille unilla vieraista paikoista, matkoista ja ties mistä merkillisistä taloista ja kulkijoista.

Vilhon päivä on hitauden ja helppouden sävyttämä. Onneksi sankarimme tutustui perinpohjaisesti asunnon espressokeittimeen edellisenä päivänä, sillä ilman kahvia ei toiminnasta tulisi sitäkään vähää. Jääkaapista löytyy muutakin aamupalaa ja leipää pistetään paahtimeen. Päivä näyttäisi olevan hieno, aurinkohan Budapestissä paistaa.

Aamiaisen jälkeen Vilho esittää huoltomiestä. Periaatteena Susivuorilla on se, että ensimmäisinä päivinä asunnolla tehdään ne puuhat, jotka muuten nyppisivät koko asumisen ajan. Puuhastelu sisältää pientä uudelleen järjestelyä, selvittelyä ja korjaushommia.

Vilho korjaa vessan repsottavan lukon, lisää puuttuvan ruuvin ja kiristelee aiemmat. Pesuhuoneen suihkunpidike on asuntojen yleisin korjauskohde, sielläkin tarvitaan linkkuveitsen ruuvimeisseliä. Annikki touhuaa keittiön kaappien järjestelypuuhissa samalla kun tutkii mitä kaikkea huushollissa on. Erikoisin korjauskohde on astianpesukone, jonka hiljainen isäntä kertoi olevan epäkunnossa. Siinä on ohjauspaneelin ledivalokenttä painettu alas ja sama kohtalo on kontrollinapilla. Vilho saa napin poimittua takaisin ylös ja ledipaneelikin ponnahtaa paikalleen. Näinköhän tämäkin on taas toimivien kirjoissa? Pitäisikö omistajalle pistää muutama tonnin lasku...

Annikki vaatii vielä korjaamaan makuuhuoneen lampun suojakuvun katorajassa. Viho saa sen nostettua paikalleen. Kuvaavaa kaksikon aktiivisuudelle onkin se, että eniten silmiin on osunut vuoteen päällä katossa näkyvä johtoja suojaava kuppi. Nyt on sekin epäkohta sitten oikaistu.

Ulkona on tosiaan kirkasta ja oikein mukava kevätsää. Tonavan ranta kutsuu kävelylle ja rautaista Vapauden siltaa (Szabadság hid) pitkin on mukava ylittää tämä vesistö. Silta on koristeellinen, jugend-henkinen ja väriltään vihreä kaarisilta. Tuuli puhaltelee virran yllä, mutta siitä huolimatta sää on lämmin. Pariskuntia pyörii ranta-alueella ja sillalla kameroidensa kanssa. Susivuoret tallustavat kaikessa rauhassa muutaman kilometrin lenkin virran takana ja palaavat taas Pestin puolelle Petöfin siltaa pitkin.

Kulttuuriosuutena kävelyretkellä on vierailu eilen löytyneessä supermarketissa. Asunnon muona- ja juomavarannot karttuvat mukavasti. Erittäin myöhäinen lounas käydään nauttimassa turkkilaisten kebab-paikassa. Täälläkin döner-varras on kanaa, kuten se oli yleisesti Istanbulissa. Vilhon annoksessa on paljon salaattia ja hyvät kastikkeet. Annikilla on pita-annoksensa kaverina munakoisoa talon tapaan.

Kerrassaan toiminnallisen lepopäivän iltapuolella linnoittaudutaan television ääreen. Suomi on samassa EM-karsintalohkossa Unkarin kanssa. Hyvin varustettu kaapelitöllö näyttää ensin Suomen ja sitten perään tässä kaupungissa pelattavan Unkarin pelin. Vilho maistelee avaamaansa tokajia. Viinissä on kohtuullisesti makeutta, vähän sellaista jalohomeista tuntumaa ja selvästi hunajaa. Pelit alkavat ja ainoa pilvi Vilhon taivaalla on suomalaisten erikoistilannepuolustaminen. Mutta liikaa ei siitäkään kannata hermostua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti