3.11.2014

16.b Tavernello, Tamara ja rakkauden koodit

Tarkastaja Gianluca Tavernellolla ei totisesti ole sukulaisia Perugiassa, ei ainakaan tätiä. Susivuoren tapaus on jo tovin kyllästyttänyt arvon tarkastajaamme, joten tuollaisen turistin kyttäämisen sijaan voi aikansa käyttää paljon paremminkin.

Perugia ja Tamara. Siinä ovat Tavernellon kiinnostuksen kohteet - Perugiakin vain siksi, että Tamara asuu siellä.

Konstaapeli Peroni tuntuu viihtyvän kinkkujensa kanssa Norciassa ja saa syömisiensä lomassa seurata Susivuorten kieppumista vuoristossa ja muinaisten kivien perässä. Tavernello jää
Perugiaan Tamaran luo.

Tamara on parasta mitä Tavernellolle on tapahtunut pitkään aikaan. Kroatialais-italialainen yliopistonlehtori Tamara on tupsahtanut taivaan lahjana ja internetin ystäväpalvelun avulla Tavernellon elämään. He ovat tapailleet nyt pari kuukautta, milloin Roomassa, milloin Perugiassa. Yhden viikonlopun pari vietti Napolissa, jossa Tavernellokin huomasi kiertävänsä museoita ja kirkkoja, vaikka oli kuvitellut päätyvänsä romanttiselle kävelylle Sorrenton kujille. Tamara on kuitenkin erilainen, sivistynyt ja älykäs. Aina kiinnostunut miltei kaikesta ja tuntee taiteen sekä historian. Silti kaunis, viehättävä. Ihmeellinen.

Rakasteleminen päivällä oli kiihkeää, intensiivistä. Tavernellon on vaikea saada tarpeekseen Tamarasta, joka muuttuu hetkessä älyllisen harkitsevasta luonnollisen välittömäksi, lämpimäksi ja suloiseksi nauttijaksi. Hänen silmänsä ovat siniset, hiukset keskipitkät ja ruskeat. Vartaloa ja ihoa Tavernello ei osaa edes kuvailla nieleskelemättä, haluamatta.  Tamaran luontevuus ja sulavuus tuovat mieleen kissan mutta liikkeeseen päästyään hän on vain täydellisesti nainen.

Päivällisen jälkeen he rakastelevat toistamiseen, pitkään ja rauhallisesti. Ravintolassa koko ateria oli kuin hidasta esileikkiä, suloista mutta kiduttavaa asunnolle palaamiseen odotusta. Tavernello tuntee naisen jäntevät pakarat käsissään ja katsoo hetken partnerinsa suljettuja silmiä ja avointa suuta, taakse taivutettua päätä. Hetkeksi Tavernellokin sulkee silmänsä ja vain tunnustelee lämmintä ihoa. He ovat huipulla pitkään, yhtenä kuumana merenä - jäävät sitten vielä toviksi lepäämään ja Tamara laskeutuu lepäämään hänen rinnalleen. Lopulta, hengityksen tasaannuttua, Tamara heilauttaa ruskeita hiuksiaan, nousee Tavernellon päältä ja kulkee alasti asunnon halki, palaa pian vesipullon ja lasien kanssa, vinkkaa päällään Tavernellolle:

- Viini, kultaseni.

Tavernello nousee, käy keittiössä avaamassa tuomansa punaviinipullon ja kaataa makuuhuoneeseen palattuaan heille lasilliset. He juovat ensin vettä pullosta, kuin jäähdytellen. Sitten hiljaisuudessa viiniä.

- No, Luca. Kerro minulle, sanoo Tamara.
- Kerro mitä?  Tavernello miltei töksäyttää, koska havahtuu mietteistään.
- Kerro, mikä mieltäsi painaa - olet pohtinut koko ajan jotain.
- Totta, vastaa Tavernello. - Se on se tämänkertainen juttu, jota minun pitäisi nytkin hoitaa.
Tavernello maistaa viiniä, ja huomaa sen olevan vahvaa. Hän jatkaa:
- Voisin kyllä kertoakin. Nimittäin tämä tapaus on täynnä museoita, kirkkoja ja muutakin menneisyydestä. Saattaisit hyvinkin keksiä jotain mitä voisin raporttiin kirjata - minun pääni on tuntunut jo pidempään tyhjältä näiden suomalaisten kanssa.
- Kerro, kerro, kehottaa Tamara.

Niin Tavernello kertoo lopulta kaiken Vilho Susivuoren kiertomatkasta ja siitä, miten kaikesta tästä pitäisi keksiä jotain järkeä, - keksiä jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole ehkä keksinyt.

Tavernello jatkaa pidempään kuin oli ajatellutkaan, sillä Tamaraa asia tuntuu todella kiinnostavan. Mutta miksei kiinnostaisi, sillä jutun edetessä tarkastajamme huomaa jälleen naisen kovan sivistystason. Monessa kohdassa hänen rakastajattarensa osaa täydentää tarinan tietoja, taiteilijoiden nimiä ja yksityiskohtia siitä kulttuurista, jota Susivuoren matkalla on vastaan tullut. Mutta etupäässä Tamara kuuntelee - ja näyttää ihastuttavalta.

Kertomuksen loputtua he molemmat pukeutuvat ja istuvat sohvalle. Tamara laittaa taustalle soimaan jotain klassista musiikkia, jota Tavernello ei tunnista, mutta päättää olla kysymättä mitä se on. Sitten Tamara puhuukin:
- Montefalcone Rossoa - miten valitsit juuri tämän viinin, tämähän on mainiota.
- Se on... siis yksi ystäväni suositteli sitä, olen varmaan maistanut sitä joskus aiemminkin.  Mielessään Tavernello kiittelee tästäkin sattumasta Peronin vinkkiä. Jotain hyötyä siitä Arezzon ahmijastakin on.

Sitten yllättäen Tamara huokaisee ja aloittaa puhumaan jotenkin vähän vakavammalla, ehkä vakaammalla äänensävyllä. Tulossa on selvästi näkemystä Tavernellon kertomuksesta, Susivuoren tapauksesta. Tavernello tajuaa herättäneensä yliopistonlehtorin naisessaan. Ollaan tultu todella Tamaran alueelle, selvästi. Nainen sanoo:

- Kuolema. Uudelleensyntyminen. Ikuinen elämä.

Hetken Tavernello on sanaton ja aivan ällistynyt Tamaran lausuessa kovin juhlallisia käsitteitä.
- Mitä tarkoitat? Saa tarkastaja viimein sanottua.

- Sitä että teidän Susivuorenne teemat ovat kuolema, uudelleensyntyminen ja ikuinen elämä. Sanon nyt vain mitä nämä sinun kertomuksesi taidehistorialliset ja kulttuuriset teemat näyttäisivät olevan. Ja muutenkin koko tuon kiertueen punainen lanka tai pitäisikö sanoa tuon matkan kiintopisteet tai kulmakivet.

- Sinun täytyy nyt kyllä selittää hieman, kulta. Sanoo Tavernello ja tarkoittaa sitä.

- Minä kerron. Seuraavassa menen kertomuksesi sisällöstä nousseisiin ydinkohtiin. Ensinnäkin - -

Tavernellon puhelin soi.
 
Tavernello katsoo Tamaraa, joka nyökkää heti "vastaa, vastaa, toki."

Tavernello katsoo puhelintaan. Se on konstaapeli Peroni.

- Ispettore, Peroni täällä. Konstaapeli kuulostaa hieman hengästyneeltä.
- Terve Peroni, kerro.
- Nyt on kiire. Susivuoret kävivät L'Aquilassa. Ja nyt he ovat vuorella, pitää mennä...

Ennen kuin Tavernello ehtii sanoa luuriin mitään, sieltä kuuluu jo:

- Aaa! Saantanan pirulainen, peto! 

Huudahdusta seuraa kolahtava ääni, sitten kuuluu vain - RÄKS!-

- Peroni! Peroni! Vastatkaa konstaapeli!

Tavernellon on kuitenkin turha jatkaa puhelimeen, sillä Peronin luuri on vaiennut pysyvästi.
Hetken kuluttua tarkastajan korvaan kuuluu vain katkenneen puhelun piippausta, eikä perään soittamisellakaan saada sen parempaa tulosta. Yhteys Peroniin on todella katkennut.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti