Tutustuminen uuden asunnon vuoteeseen venähtää Vilholla pitkäksi. Toki hän heräilee usein yön aikana, kuten aina ensimmäisenä matkayönä, mutta nukahtaa autaasti aina uudestaan.
Päivä on kirkas ja erittäin lämmin. Asteet ovat varjossakin 25 ja paisteessa on todella kuuma. Päivän ensimmäinen partiotyö on kahvinkeittimen putsaus ja laitteen kunnon tarkistus. Annikki laittaa runsaan aamiaistarjoilun ja pian kahvinkeitinkin alkaa jo tuottaa tulosta.
Aamupäivän ohjelma koostuu käynnistä turisti-infossa, etukortit rekisteröidään siellä, sekä seikkailusta autolla lähimaastossa. Susivuoret tiedustelevat kahden köysiradan parkkialueet ja käytännöt, molemmista löytyy myös Vilholle polun päätä vaelluksiaan varten. Mutta sää on huikean lämmin, tänään on vaikea ajatella nousua vuorille, siksi on ihan mukava pysytellä tasamaalla.
Iltapäivällä ruokana on grillivartaita, joskin vain paistinpannun kautta. Terassilla on ehditty nauttia ensimmäinen ulko-olut ja radler. Pitää hakeutua varjoon, ettei aurinko liikaa korvenna nahkaa.
Juomatukusta löytyy 5 erilaista Oktoberfest-olutta, mutta muissakaan kaupoissa ei tule vastaan Augustiner-panimon juomaa, tuota puuttuvaa kuudetta juhlaolutta. On kuitenkin mukavaa saada viisi ensimmäistä pulloa jääkaappiin. Näitä Vilho on odotellut viime vuoden retken perusteella.
Oberammergau on elävän oloinen kylä, täällä on hyvin kauppoja ja palveluita, monipuolisesti ravintoloita ja myös vipinää. Päätie menee kylän ohi, mutta varsinaisella pääkadulla on silti aika paljon liikennettä – se ei kuitenkaan pahemmin häiritse. Susivuoret ovat toistaiseksi ohittaneet kylän vanhan keskustan, joten ehkä siellä on enemmän postikorttikelpoisia taloja. Mutta tässä tavallisen tien varressa talot ovat vähemmän historiallisia, vaikkakin ihan siistejä.
Ruuan jälkeen reipas kaksikkomme painuu petiin. Luvassa ei kuitenkaan ole mitään nuorenparin tyynysotanäytöstä, vaan ihan vanhan liiton päiväunet. Sekin on lomaluksusta kun sen oikein oivaltaa.
Iltapuolessa Annikkikin kömpii ison peiton alta kahvikeittimen äänten houkuttelemana. Vilho rapistelee auki laatikollista kissankieliä, ohuita suklaisia laattoja, joiden kantta koristaa kokonainen joukkue kissanpentuja. Ulkona operoi innokas mustarastas, se tuntuu pitävän huolta pihanurmikon ilmaamisesta. Katutason asunnossa ei ole tällä kertaa parvekkeen tarjoamia iloja, mutta pihalla on korvikkeena kolme terassipistettä, yhdessä niistä on iso kaasugrilli. Talossahan on yläkerrassa parikin kerrosta Susivuorten päällä, ne ovat isännän hallussa. Isäntää ei vaan näy mailla halmeilla, eikä näy naapuriasukkaitakaan. Täällä ollaan sitten ihan keskenään, miettii Vilho, ellei sitten joku tonttu jossain vajassa lymyä – ja pitäähän tuo mustarastas laskea ehdottomasti muonavahvuuteen mukaan.
Ihmeen reippailla matkalaisilla on vielä intoa iltakävelylle. Nyt nähdään kylän komeampaakin puolta. Täällä on paljon ravintoloita ja väkeä riittää tällä ilmalla terasseille. Perinteisten ravintoloiden terassit ovat suojaisia, kasvien ja pergoloiden ympäröimiä, toisinaan hieman katutasoa korkeammalla. Komeasti koristemaalattuja taloja on ydinalueella paljon ja niitä ravintoloita jatkuvasti, perinteisistä paikallisista italialaisiin ja kiinalaisiin. Susivuoret pistäytyvät vielä tutkimassa pari kauppaa ja palailevat sitten lämpimässä illassa jokivartta kotinurkille.
Illalla televisio näyttää pelin Suomi–Saksa. Ystävyysottelun keskeinen asia on kuitenkin Bastian Schweinsteigerin jäähyväiset maajoukkueesta. Saksalaiset osaavat ottaa juhlapelistä kaiken irti ja "Basti" saa päivänsankarin täyden käsittelyn. Annikki on ahkeroinut keittiössä ja Vilhokin saa mainiota liharuokaa salaattien kyytipojaksi. Yö on tumma. Naapurista tulee savun tuoksua, mutta lämmitämiseen näinä samettisina öinä on vähän tarvetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti