Matkalla voi sattua monenlaista ja ensimmäinen tapahtuma on vastassa jo kotoisalla bussipysäkillä. Nuorimies saa epilepsiakohtauksen ja hämmennyksestään havahduttuaan Vilho rientää pitämään potilaan päätä ensiapuohjeiden mukaisesti. Poika selviää tilanteesta ihan hyvin, mutta ehtii lyödä päänsä kaatuessaan. Vilhoa harmittaa vietävästi, ettei hän ehdi ajoissa poikaan kiinni ennen kuin tämä kaatuu. Pitäisi olla valppaampi, valmiimpi. Poika pääsee kuitenkin pian jaloilleen ja istumaan pysäkin penkille. Muitakin auttajia on vähitellen löytynyt, kunhan joku tekee ensimmäisenä jotain.
***
Lentokentällä kaikki käy nopeasti, pian ollaan ilmassa. Matkaa tehdään Lufthansan väreissä tutulla konetyypillä A321-200. Pilvien yllä on kaunista, kuten aina Vilhon mielestä. Suomen yllä pilviä on paljon, etelämpänä taivas muuttuu poutaisemmaksi ja pilvet valkoisiksi.
Susivuorien loma on viimein alkanut pitkän työkesän kääntyessä syksyksi. Ilmojen reittibussi A321 kulkee jälleen kohti Müncheniä. Vilho katsoo ikkunasta ja näkee poutapilvien reunustaman Gdanskin rannikon. Meri näyttää olevan saaria täynnä, mutta se on vain harhaa, sillä vedessä näkyvät pilvien varjot.
Loman alkumetrien tutuin tuntemus on uupumukselta maistuva väsymys; kuin pitkittynyt maaliintulo mittavan juoksun jälkeen - sillä matkalle pitkää aina myös valmistautua ja jaksaa lisäksi se mittava ensimmäinen päivä. Loman ensimmäinen on todellisuudessa työjakson viimeinen -–ja raskain – päivä.
Perillä Münchenissa Vilho on kuitenkin positiivisesti hämmästynyt siitä, miten jotkut asiat voidaan todella laittaa toimimaan. Suuren vuokraamon hyvin tuoreena kanta-asiakkaana Vilhon nimi välkkyy vuokraamon seinän monitorissa. Monitori kertoo käytännössä parkkipaikan numeron kerroksineen – asiakas painelee suoraan talliin ja auto odottaa papereineen ja avaimineen siellä. Vilho poimii mukaan vielä tutusta kaupasta saapuvan Annikin. Ulkona on sellaiset 28 astetta ja aurinkoa piisaa, ilma tuntuu kostealta. Lentokenttärakennusten muodostamalla torilla on esittelyssä parikymmentä erilaista Porsche-mallia, mutta läheinen Bayern Münchenin fanikauppa on tällä kertaa täysin remontissa.
Ison autotallin kutoskerroksessa on arkena melko hiljaista ja jo kaukaa Vilho näkee piskuisen autonsa. Tuolla se on, aito Fiat 500! Kaikki aiemmat yritykset saada tätä retropikkuautoa ovat kilpistyneet siihen, että vuokraamot ovat työntäneet eteen aina jotain isompaa ja hienompaa, mutta nyt näyttää tärpänneen.
Auton avaimet ovat kojelaudan päällä, samoin vuokrasopimus, ovet ovat auki. Asiakas ajaa palvelutiskin ohi, allekirjoittaa sopimuksen, näyttää ajokorttinsa ja ajaa tiehensä kun puomi nousee. Ei kaupankäyntiä, ei jonottamista tai arpomista. Vilhon profiili kertoo firmalle kaiken mitä Vilho haluaa, ei ole tarinoitavaa. Loistava systeemi.
Rakas maantie saa Susivuoret pian, ensin pitää kaksikon tavarat vain istuttaa pikkuautoon. Itse asiassa tuo moderni Topolino on yllättävän tilava ja lopulta vain Vilhon saksalainen matkalaukku päätyy italialaisauton takapenkille. Musta mikkihiiri ajetaan ulos kolossaalisesta autotallista ja sitten mennään taas etelään.
Matkassa ei ole suurempia erikoisuuksia, suunnistuskin onnistuu hyvin. Ajoa tulee pitkälti toistasataa kilometriä, sillä kaksikko kiertää Münchenin keskustan hyödyntäen hyvin laajaa kehätietä. Lopulta maisemassa näkyvät maalina Alpit, mutta sää on utuinen ja huiput ovat pääasiassa piilossa.
Oberammergau on eräs näistä Garmisch-Partenkirchenin lähistöllä sijaitsevista pienemmistä alppikylistä. Vuosi sitten Susivuoret ajoivat tästä ohi, mutta muuten paikka on uusi.
Asunto löytyy pian. Tällä kertaa paikalla ei ole vastaanottokomiteaa, vaan avaimet saadaan koodilukon suojaamasta avainlokerosta. Väsyneet Susivuoret majoittuvat pikaisesti ja käyvät sitten kaupassa. Vasta myöhemmin on aikaa levähtää. Vilho käy suihkussa ja Annikki on laittanut salaattia. Syödään myös leipää ja tarjolla on viiniä. Vähitellen matkalaiset alkavat asettua ja kaikenlaisten kulkuneuvojen jyly ja kohina alkaa jäädä taustalle. Yöllä on ihan pimeää, se sopii väsyneelle Vilholle hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti