Vilho havahtuu kuuden aikaan ja kellokin herää 0630.
Aamiaisena on kaksi juotavaa jugurttia ja se onkin erinomainen muonitus tällaisena aamuna, jolloin leivän päkistäminen alas kurkusta ei oikein onnistu.
Vilholla ei mene kuin 20 minuuttia ajaa kentälle ja luovuttaa auto. Kaikki käy ihmeen helposti.
Kentällä tutut jonottelut sujuvat melkoisessa lämmössä, eikä aikaa ole liikaa ostoksille tai turhalle odottelullekaan. Se on ihan hyvä sekin.
TAP (Vilhon puheessa Tapiiri) on ihan hauska portugalilainen lentoyhtiö. Tapiiri yleensä sössii aina jotain pikkusen, mutta lopulta homma käy sitten ihan hyvin. Yksi kansallisruoka sardiini tulee pitkäkoipiselle Vilholle kyllä Tapiirin kyydissä mieleen, sillä Airbus on pistetty aika täyteen penkkejä, olo on kuin säilykepurkissa. Ei penkki nyt ihan sumppu ole, mutta kyllä edellinen kerta näin tiukasta pakkauksesta tulee mieleen edelliseltä Portugalin matkalta... Silloin Tapiiri muuten hukkasi toisen laukun mennessä ja molemmat palatessa - no, hukkasi ne nyt sitten kuka tahansa, niin sattui sekin Tapiirilla. TAP on yleensä tilanteessa, jossa "menee vielä 5 minuuttia" ja se kestää keskimäärin 13-30 minuuttia. Ei sillä suurta väliä ole, mutta matkustelu on odottamista ja joskus se pikkusen rasittaa, kun niitä viisiminuuttisia alkaa laskeskella. Menomatkallahan se odottelu oli muuten siis laakista 5 tuntia, joten pienestä ei pidä nyt pillastua.
Vilho laskee taas asioita vihkoonsa. Kilometrejä tällä kertaa tuli vain 2230. Monta lepopäivää ajosta olikin. Bensaa meni sellaiset 93 litraa, joten kulutus oli vähäistä.
Retki on ollut mainio ja monipuolinen, hyvin erilaisissa tunnelmissa ollaan oltu ja kahdessa maassakin, miettii Vilho. Jossain vaiheessa Vilho on kyllästynyt suureen tavaramäärään ja sen siirtelyyn autoon ja ulos. Seuraavalla retkellä pitää yrittääkin minimipakkausta. Vaan mahtaako Vilho muistaa sitä enää siinä vaiheessa?
Kone kaartaa iltapäivällä jo hämärtyvään Suomeen. Sää on kuitenkin melko lempeä, näkymät ovat hyvin harmaita ja pilvipeite muodostaa savumaisen verhon maan ylle. Tämähän on mainio keli palata kotiin, rauhoittua hieman, purkaa laukkunsa ja sulkeutua talven hiljaisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti