Eli miten Vilho ruokailee itsensä lentokentälle asti aasialais-turkkilaisissa tunnelmissa
Kuin aika poika, pistelee Vilho aamiaisella ranskanperunoita ja taitaapa lautasella olla nakkejakin, munakasta ja vihanneksia. Oliiveita on kolmea sorttia ja muutenkin tarjonta on laajaa. Ruokalassa puhutaan etupäässä turkkia, muutama lapsikin pyörii tarjoilupöytien edessä ja taitaa erillä rouvilla olla liinakin päässään. Vilhon oma rouva on löytänyt jostain taas mansikoita ja viinirypäleitä.
Ei, Vilho ei ole Ruotsinlautalla, eikä palannut ajatuksen voimalla Istanbuliin vaan hän on edelleen Saksassa ja hotelliaamiaisella paluupäivän aamuna. Lentokenttähotellissa on muutakin maailmallista kuin nimi, Global. Tämäkin on hyvin siisti paikka ja homma käy. Sitä paitsi ne ranskalaiset perunat ovat erinomaisia, vaikka aamiaisella Vilho ei olekaan niihin tottunut, niin joustavuutta löytyy ja uusi kierros pöytien ääreen on edessä.
Mutta nyt on hypätty pari ateriaa, tai siis pari asiaa yli ja pitää palata vielä Mustaanmetsään.
Näköala-asunto Bad Wildbadissa on jäämässä taakse ja Vilhomobiili käynnistyy kuuliaisesti päivän levon jälkeen parkkipaikaltaan. Viimeinen vuorokausi on ollut haalittujen eväiden tuhoamista ja pussukuiden sekä nyssyköiden vähentämistä samalla kun loman loppua kohden on menty. Toki Vilho yllätettiin edellisenä päivänä kauppakassinsa kanssa jokirannasta, mutta virallisesti V oli vain hakemassa vettä loppumatkaa varten. Tietty matkaan tarttui fetatäytteisiä pepperoneja ja kuin ihmeen kaupalla viinipulloja.
Hämmennyksen ja hallitun innostuksen vallassa Vilho tutki korkean Kabinett-laatuluokan punaviiniä iltasella ja pakkohan se oli myöntää, että kelpo juomaahan se oli kaikessa keveydessään. Juoman oli tuottanut Badenin alueen vahva tekijä, Alde Gott. Spätburgunder Rotwein 2011 oli Kabinett-laatuluokkansa lisäksi merkitty myös "kuivaksi". Iloisesti Vilho pullonsa kanssa viihtyi ja hienosti juoma sopikin Annikin laatimille liha-aterioille. Koko matkaa punaiselta puolelta hallitsivat kevyet punaviinit Luxembourgin ja Alsacen pinot noireista Badenin juomiin. Mutta tämän matkan valtit olivat toki valkoviinit ja kuplivien kuningatar, tuumi Vilho, samalla kun ajatukset palailivat myös kölniläiseen olueen, mielen jo hiipiessä lähemmäksi lentokenttää.
Vilhon oli vaikea pysyä reippaiden kiinalaisten lukumäärässä mukana, mutta jossain 5-6 paikkeilla näitä tuntuu olevan tiskin tuottavalla puolella. Nuudelibaarissa käydään kierroksilla kuin läheisellä Hockenheimin kilparadalla - yksi paistaa, toinen hoitaa valtavaa nuudelimassaa, kolmas friteeraa, neljäs menee edestakaisin ja joku ehtii rahastaakin. Koko prosessia pääsee seuraamaan tiskin yli ja annosta pukkaa huikeaa tahtia. Suit-sait Vilho ja Annikkikin ovat ruokapöydässä nuudeleineen ja kevätkääryleen rapea kuori murenee kuskimme hampaissa. Maantie on vapauttanut Vilhon hetkeksi Hockenheimilaiselle ostarille ja siellä suosittuun lounaspaikkaan. Nuudeliannos tulee salamana ja maksaa muutaman euron, paikka on tietysti suosittu. Kaupan puolella Vilho etsii matkalaukkuunsa viinipulloa ja hyllyn päässä oleva rouva pitää perjantain kunniaksi maistiaisia muutamasta pullosta, eikä meinaa millään hyväksyä sitä seikkaa, ettei Vilho lämpene drinkille. Erikoistahan se on toki Vilhostakin, mutta viinihyllyt vetävät miehen vakavaksi.
Illalla Vilho on päässyt Annikkinsa kanssa Global lentokenttähotelliin ja kävellyt iltapuolella siistiin kebab-ravintolaan täydentämään globaalia ruokapuhdettaan. Ruoka on halpaa ja maittavaa. Perjantai-illan alkuhulinat ovat lähiössä huikean asiallisia. Paikallisen ravintolan edessä oleva nuoriso on savukkeella ulkona ja väistää kohteliaasti tulijoita. Örvellystä tai muuta ilmene, sisällä baarissa näkyy iloista porukkaa, joka tuntuu ennen kaikkea viihtyvän.
Yöllä Vilho ja Annikki maistelevat valkoviiniä, kun matkalaukut on pakattu. Yö menee rauhallisesti ja aamiaisesta olemmekin jo kuulleet. Pariskuntamme pääsee kentälle helposti ja vatsa on niin mukavasti täynnä, että vasta lentokoneessa tarvitaan syötävää. Annikkihan siinä sitten pääsee nauramaan kun reissun viimeinen ateria lentoyhtiön tarjoaman on kuin onkin Vilhomobiilin perusmuona, kolmioleipä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti