30.8.2018

1.1 Helteestä salamointiin eli miten Vilho kieputtaa itsensä Baijerista viimein Itävaltaan

Mustan Fiestan pysähtyessä Ehrwaldin kylässä asunnon pihaan lämpömittari näyttää lystikkäästi 29 astetta. Onneksi kesä on mennyt helleharjoituksissa, joten sää ei tule aivan uutena kesäkokemuksena.

Vilho painelee suuren tirolilaistalon ovelle, soittaa ovikelloa ja esittelee itsensä saksaksi taloa emännöivälle mummolle. Mummo kertookin heti, että kaikki on valmista - tämä onkin hyvä avaus, sillä se on muuten yksi Vilhon lempilauseista. Emäntä kysyy kuitenkin vielä missä rouva mahtaa olla, sillä rouvahan toden totta on asunnon varannut. Vilho lataa vastaukseksi sen, että rouva tulee viikon päästä, sillä "Rouvalla on uusi työ, lyhyt loma." Emäntä hyväksyy vastauksen ja esittelee asunnon.

Vilhon saksa on sen verran "taloudellista", että hänestä voisi tulla fantastinen saksandubbaaja seuraavaan Tarzan-elokuvaan ihan pääroolissa.

Pienen paperityön jälkeen Vilho majoittuu toisen kerroksen tilavaan asuntoon. Perheen porstuassa on täytetty murmeli ja Vilho ottaa siitä luvan kanssa valokuvan Annikkia varten.

Aiemmin on tapahtunut kaikenlaista tavanomaista. Saksan puolella on ollut tiekatkoksia ja kahden ison kiertotieseikkailun jälkeen Vilho on päässyt Garmischin tielle ja vielä perillekin tuohon talviurheilukeskukseen. Heti kaupungin jälkeen Grainaussa on ollut kauppatauko, sitten on päästy Itävaltaan ja hyvin pian Zugspitzen "taakse" Ehrwaldin kylään ja asunnolle.

Vilho syö ostamansa wrapit ja juo yhden oluen parvekkeella. Näköalat ovat huikeat, niskoihin koskee kun katselee ympärillä nousevia jyrkkiä vuoria. Kello tulee pian kolme ja sitten puuhailujen lomassa neljä.

Vilho menee sohvalle ja laittaa herätyksen kello 1715. Herättyään piipitykseen, Vilho sulkee puhelimen ja jatkaa uniaan kunnes Annikki soittaa kuudelta. Puhelimesta ei kuulu mitään, joten Vilho pistää viestin, että hän lähtee kauppaan. Puoliuninen Vilho kävelee asunnolta korkeudesta 1030 metriä alas kilometrin korkeuteen halki kylän ja vierailee täydentämässä tarvikkeitaan Sparissa. 

Ainoana henkilönä yllttävän vilkkaassa vuoristokylässä Susivuori kulkee pitkissä housuissa, muu kansa on säänmukaisesti shortseissa. Kaikesta huolimatta helteinen keli on väistymässä, kuten Viltsukin pian huomaa. Asunnolla on aikaa olla skype-yhteydessä Annikin kanssa. Tulopäivästä olisi valtavasti kerrottavaa, kuten aina. Pimeä alkaa tulla jo 19 jälkeen -  niinpä Vilho huomaa lämpimässä elokuisessa illassa, miten etelästä päin alkaa näkyä salamointia vuoristossa kahdeksan maissa. Toisinaan kuuluu jyrinääkin, mutta pääasiassa vain välähdykset näkyvät kauempaa. 

Hauska salamointi lähestyy ja jyrinä kovenee, niinpä puoli yhdeksältä alkaakin jo sataa, ukkonen tulee päälle ja jatkaa tunnin aikana ohikin. Salamointi on sen verran jatkuvaa, että Vilho videoi ukkoskeliä ja ns. nauhalle tallentuukin runsaasti salamoita ja jyrinää. Pian vettä tulee kaatamalla ja samalla lämpötila laskee kuuteentoista. Hellepuuhat tuntuvat hetkessä kaukaiselta.

Kunnon turistina Vilho on pitänyt puolta tusinaa laitetta latauksessa ja lopulta päättää ladata itseään, kömpien puoliltaöin makuuhuoneen valkoisen, pehmeän ja lämpöisen peiton alle.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti