21.4.2025

5. Zagrebista Rijekaan

0900 on herätys Zagrebissa. Vaatimaton aamiainen ja sitten pillit pussiin. Sää vaikuttaa hyvältä, aurinko alkaa pian paistaa.

1021 Susivuoret ovat jo kadulla, Ulitsa Eugena Kumičićalla.

Tästä mennään rautatieaseman ohi ja aina vaan itään päin kohti bussiasemaa. Perillä ollaan pian ja 1051 istutaan jo bussissa. Täällä Kroatiassa hommat sujuvat aika paljon mallikkaammin kuin Sloveniassa. Bussi on siellä missä sen pitäisikin olla eli oikealla laiturilla ajoissa ja mitään ryysistä tai sumaa ei ole. Oikeastaan lippuja ei kysytä, Vilho ja kuski lastaavat matkalaukut ja sitten Susivuoret pääsevät paikoilleen bussin etuosassa. 

Kyyti lähtee täsmällisesti 1100 ja tämäkin kuljetus on mukavaa menoa, bussi on uudehko ja ilmastoitu. Susivuoret katselevat ensin Zagrebin lähiöitä ja sitten lähinnä tasamaan maisemia. Ensin lehtipuut hallitsevat maisemaa ja värit ovat keväisen vihreitä, mutta usein jo lehdet ovat suuria. Bussi pysähtyy Karlovacissa. Kaupunki ei ole suuri, mutta sitten ylitetään Kupa-joki ja sen vieressä on Susivuorten olettama Karlovačko-olutta tekevä tehdas, nykyään Heinekenin hallussa. Oikeinhan se veikkaus menee, sen Vilho myöhemmin kartasta varmistaa.

Maasto nousee ja havupuut palaavat kuvioihin. Lehdet ovat korkealla selvästi vielä pienempiä ja sää tuntuu pilvisemmältä. Tällä alueella on kansallispuistoja ja varmaan niiden takia käydään pysähtymässä Delnice-nimisessä kyläpahasessa, sinne jää puhelias amerikkalaisnainen poikakavereineen. Mutta paikka on kyllä aito käpyperäkylä.

Nyt ei mene enää pitkään kun nähdään meri. Maisemat ova jykeviä, laskeudutaan korkealta kohti komeaa rannikkoa. Matkanteko on näiltä osin pelkkää juhlaa ja havumetsät kääntyvät taas lehtimetsiksi ja rinteet viettävät ikuiseen mereen vihreinä ja majesteetillisina. 

Rijekassa ollaan 1343 ja vähän ehkä etuajassa. Jo 1407 saavutaan uudelle kotikadulle. Nyt ollaan selvästi ranta/satamakaupungissa ja bussiasemakin on sataman tuntumassa. Lokkeja, isoja jahteja ja miellyttävän kostea merituuli sekä täysin kesäinen keli, mutta ei täälläkään ole liian kuuma.  Susivuorten ongelma on se, että asuntoon pääsee virallisesti vasta kello 17, mutta aikaistusta on pyydetty. 

Sää on hyvä, joten kaksikko odottelee kotikadulla ulkona ja käyttää aikansa kolmeen kauppareissuun. Omassa korttelissa on kaksi kauppaa, kolmas nurkan takana kauppahallin liepeillä. Pääsiäinen on päällä ja seuraavat kaksi päivää kaupat ovat pääsääntöisesti kiinni. Tämä jouto ja odotteluaika käytetään siis pieneen varustautumiseen, ettei kauppaan tarvitse syöksyä asunnolta heti. 

Annikki pistää vielä viestiä toimistolle, joka tätä asuntoa hoitaa. Se auttaa vähän ja kaksikko pääsee sisään 1627. Alaovi aukeaa koodilla ja ylhäällä on vastassa avainlokero, senkin hoitelee Vilho. 

Asunto on yksi merkillisimmistä missä Vilho on ollut. Täällä on pitkä käytävä, joka on kuin hotellissa. Huoneita on tämä varrella siellä täällä. Vessoja on oikeastaan kolme. Yksi on täysin varusteltu suihkuineen, pönttöineen ja pesukoneineen. Sitten on pelkkä pönttöhuone, jossa on piskuinen allas. Kolmas pesuhuone on pelkkä pesuhuone suihkukoppeineen ja altaineen, se on makuuhuoneen takana ja ns. sisäpihan suunnalla. Kadun puolelle päin on olohuonekeittö, joka on suuri ja avarakin. Täältä on kadulle kaksi ikkunaa, edessä on isompi kaupungin poistumisväylä jossa kulkevat raitiovaunut ja bussit, mutta äänieristys on oikein hyvä.  Kaikkiaan huushollissa on paljon neliöitä, osa niistä on isolla käytävällä, mutta Vilhon mielestä paikka on mainio, vaikka Annikki on taas sillä päällä, että nurisee joistakin yksityiskohdista. 

Reissupäivä on vähän raskas ja Vilho hakee sen takia noutoruokaa. Hän marssii sivummalle pikkuveneiden huvisataman kupeeseen, sillä täällä on näkynyt kebab-paikka, Rio nimeltään. Täältä Vilho koppaa mojovat pitakebabit, jotka eivät ole liian halpoja (6,5 0€), mutta ovat aika reiluja kooltaan.  Sitten illan jo pimetessä Vilho luikkii takaisin asunnolle: Syödään päivän ensimmäinen ateria hyvällä halulla. Totta puhuen Vilho kipaisee kyllä vielä Plovine-lähikaupassa ennen syömistään, mutta kehottaa kyllä Annikin jo aloittamaan.

Mutta näin Susivuoret ovat retkensä kolmannessa majapaikassa viidentenä matkapäivänä. Silti illalla valmistellaan jo huomista, koska tämän reissun ainoa autoreissu on luvassa aamulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti