18.4.2025

2.2 Zagrebiin asettautuminen ja totuttelu kesäkeliin ‒ tietysti kauppoja ja kotioloa

 Susivuoret ovat todella mielissään uudesta, valoisasta zagrebilaisesta asunnostaan. Nyt ollaan korkealla ja parveke vetää puoleensa. Sieltä avautuu näkymät suurelle, korttelin sisäpiha-alueelle. Parveke on puiden latvojen tasolla ja ulkona todella on kesä.

1406-1446 Susivuoret ovat lähellä kaupassa, Sparissa. Täältä haetaan veden lisäksi muuta juotavaa ja pientä purtavaa. Takkia ei tarvita, sillä sää on tosiaan helteisen kesäinen. 

Kauppareissun jälkeen Susivuoret ovat lähinnä parvekkeella. Näkymä antaa länteen päin ja aurinko on koko ajan kuvissa. Vilho juo olutta ja nauttii täysin rinnoin siitä, että laukusta on voinut kaivaa päälle ohuet shortsit. Linnut laulavat, lähinnä varpuset ja mustarastaat. Piha on turvallisen oloinen paikka, tuossa on lasten päiväkoti ja aikanaan pihan täyttää pienoikaisten riemukas ääni. 

Joskus 16-17 Susivuoret ottavat päiväunet. Sen jälkeen Vilho haluaa vielä kaduille ja käymään kaupassa.

Zagrebin suurien korttelien jalkakäytävillä näkee että se kesäkeli on tullut tänne nimenomaan tänään, sen voi kokenut aavistaa kaikesta. Kroaatit ovat varmaan vähän kuin suomalaisia, auringon saapuminen otetaan ilolla vastaan, nuoret paiskaavat pitkät vaatteet nurkkaan ja säntäävät puistoihin juomien kanssa. Vilho tosissaan huomaa sen, miten täällä vaatteet kevenevät nopeasti, kun taas Italiassa ja Espanjassa kuljetaan pitkään kevyttoppatakissa ja kevättalvenn tummissa vaatteissa. 

Vilho suuntaa siis keskustan kuhinaan, olkoonkin että tavoitteena vain vähän suurempi Konzum-suppari. Täällä, samoin kuin Ljublajanassa on paljon nuorta väkeä, ja etenkin nuoria naisia. Yliopisto tekee maailmasta suloisemman. Kroatialaiset tytöt ja naiset ovat mutkattoman oloisia. Vilhon ikätoverit-daamit katsovat suoraan silmiin sympaattisesti, mutta itsevarmasti. Myös nuoremmat toimivat samoin, se hämmentää Susivuorta. Kroaattipojat ovat nykyään pitkiä kuten suomalaisetkin kollit, ja yhtä puupäitä kuin nuoret miehet keskimäärin, mutta varmaan kunnon poikia. Venäläistyyppisiä Ivan-möllejä täällä ei ole paljon ‒ siis venäläisiä rahakkaita pallopäitä, joilla on malli vaimona. Näitä pareja on niin paljon Neuvostoliiiton vanhoilla valta-alueella, että usein Vilho miettii, miten samoista perheistä tulee kuvankauniita tyttäriä ja mitättömiä miehiä. Kroatiassa kundit kuitenkin ovat vähän enemmän espoolaisen näköisiä.

Susivuori seisoo pitkään kahvihyllyn edessä. Balkanilla kaupassa pitää olla pitkään, mutta silti voi olla vaikea löytää mitään ostettavaa. Vilhon aiemmin hankkimat kahvipussit ovat ns. turkkilaisia eli puru jää kupin pohjalle. Vilho joi tuollaisen aiemmin, mutta se maistuu yhtä pahalta kuin se on maistunut Turkista Egyptiin ja kaikkien Välimeren rantojen kautta takaisin Kroatiaan. Nyt on löydettävä määrättömästä valikoimasta se vähiten paha ja tartuttava suursyntiin, Nescafén pussisettiin. Näistäkään yhtäkään ei saa ilman sokeria tai maitojauhetta, mitään murukahvipussia sellaisenaan ei ole, purkit ovat  turhan avokkaita ja suuria. Vilho ottaa kymmenen pussin setin ja hiipii muille osastoille. 

Kauppareissulla Susivuori on 1737-1840 ja aikanaan Annikki laittaa sitten Barellan spaghettia ja Vilhon tuomaa kroatialaista marisco-pakastetta, jonka julkikuvana on jonkinlainen luottamusta hakeva jääkarhu. Kielitaidoton ihminen onkin täällä ihmeissään. Venäjän kielellä tai siis sillä Vilhon 4-vuotiaan tasolla olevalla kielitaidolla täällä pärjää pikkuisen, sillä jokainen näistä slaavilaisista kielistä on jonkinlainen kaiku venäjästä. Mutta tarkempaan kun mennään, mennään myös vaikeaksi.  

Kotiruoka on hyvää. Jollain ihmeellä Vilho taikoo asunnon televisiosta esille illan Champions League -ottelun. Nykytelevisio on täynnä sovelluksia ja ties mitä, kaikki näyttää tulevan internetistä tässä tapauksessa. Vilho kuitenkin keskittyy Madridin ja Arsenalin väliseen huippuotteluun. On pitkä aika siitä, kun loistavia kärkipelejä on nähty missään, kaikki on aina maksumuurin takana. Ottelu onkin jokaisen dinaarin arvoinen, vaikka ilmaiseksi nähdääkin. Tässä pelissä ei hetkeäkään leivota palloa alakerrassa, mennään päästä päähän, vaaratilanteesta toiseen.  Arsenal jopa voittaa Bernabeulla ja menee otteluparista jatkoon suurta ja mahtavaa vastaan.

Myöhemmin Vilho juo paikallista robustia punaviiniä ja kirjoittelee juttujaan,. Ja on melkoisen tyytyväinen asuntoon ja Zagrebin kevääseen. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti