8.1 Etruskimuseossa: Villa Giulia

Susivuoret lähtevät Tiberin toiselle puolelle kävellen, sillä tänäänkin on vähän liikennelakkoa. Puolivillainen ajatus on käydä katsomassa Piazza del Popolon tuntumassa kirkossa pari Caravaggion maalausta. Jälleen mennään Vatikaanin ohi ja myös monen muun merkittävän nähtävyyden. Pietarinkirkko näkyy kauas ja reitti vie taas valtavan Castel Sant'Angelon vierestä. Toisella puolella virtaa on vastassa tutut rauhanalttari Ara Pacis ja sen takana aina kiehtova Augustuksen mausoleumi Mausoleo di Augusto.    

 Tämä linnamainen tai kukkulamainen mausoleumi on aina Vilhon mielestä ollut suljettu ja sen restaurointi lienee melkoinen ikuisuusprojekti. Paikka näyttää äkkiseltään hylätyltä tontilta, jossa mausoleumi on suurena hahmona. Joskus kuulemma tuo on ollut tovin auki viime vuosinakin, mutta projektilta puuttuu rahaa. Aiemmin mainittu linnoitettu Castel Sant'Angelohan oli alun perin Hadrianuksen mausoleumi, sekin nähnyt monta käyttöä matkan varrella. Tämäkin ollut dumppina, puutarhana ja pitkään linnoitukseksi varustettuna.

Susivuorten valmistelut ovat olleet sangen kevyet ja aurinkoinen päivä vilkkaalla Popoli-aukiolla osoittee pian sen, että kirkko maalauksineen aukeaa kansalle vasta kello 16. Ihme kyllä Susivuoret ovat ajoissa liikkeellä ja neljään on todella runsaasti aikaa. Suunnitelma B otetaan käyttöön ja niinpä kaksikko jatkaa pohjoiseen, Villa Giulian tiloissa toimivaan etruskimuseoon. Jo tässä vaiheessa askelia on kertynyt paljon ja lisää niitä hankitaan museossa.

 

Etruskit asuivat suurin piirtein keskisessä Italiassa ja heidän kulttuurinsa alkoi näkyä kuvissa n. 900 eKr. Mutkat jos laittaa suoriksi, heidän vahvoja aikojaan olivat vuosisadat  500-luvulta eKr. kohti ajanlaskun alkua. Vaikka he eivät jatkuvasti olleet vastapuolella roomalaisten kanssa, oli kuitenkin edessä sulautuminen kasvavaan Rooman valtakuntaan. Vuodesta 40 eKr. alkaa lopullinen roomalaistuminen ja etruskien kaupungit ovat jo roomalaisten hallussa. 

 

 

Mitä tulee näihin museotavaroihin, niitä voidaan verrata kreikkalaisten ja roomalaisten esineistöön. Toisin sanoen ruukkua, mosaiikkia ja maalausta löytyy, samoin aseita, pronssiesineitä sekä käyttökeramiikkaa. Paljon kaikenlaista on saatu hautalöydöistä, sillä etruskeille haudat olivat yhtä tärkeitä kuin egyptiläisille. Näitä onkin Italiassa paljon, osa melkoisia rakennelmia huoneineen ja maalauksineen. Näitäkin ovat Susivuoret korpimailla ja kylissä kolunneet, vaikuttavia paikkoja kertakaikkiaan.

Museon esineissäkin on "tuontitavaraa", hienot ruukut voivat kreikkalaisia tai yleisitalialaisia. Esineistö on kuitenkin laadukasta ja Susivuoret kiertävät kaikki vitriinit uskollisesti, vaikka molempien jalat jo valittavat. Paikassa on ehkä tusina muuta asiakasta, mutta yksi suomalaiset saavat siellä kierrellä purkkien ja pronssien keskellä. 

 

 

 

Esineistöä on runsaasti ja aina tulee kyltti uusista saleista, jossain vaiheessa lukema on 40. Reilu kaksi tuntia etruskien seurassa vierähtää. Täälläkin Susivuoret kävivät takavuosina, mutta niin se vaan on, että kaikkien museoiden jälkeen on vaikea muistaa edellisen kerran yksityiskohtia. Molemmat ovat kuitenkin melkoisen varmoja siitä, että nähtävää on nyt enemmän. Vähänkin laajemissa museoissa on myös vaihtuvuutta ja toisinaan myös osa saleista saattaa olla nyt auki, joskus suljettu.

 

Iltapäivän syvetessä Susivuoret lähtevät Villa Giuliasta ja sivuuttavat paikallisen modernin taiteen museon. Suunta on läheiseen puistoon, jossa pieni lampi ja vuokrattavia suotuveneitä. Täällä 1700-luvun lopussa tehty Aesklepiuksen pikkutemppeli kaunistamassa maisemaa. Mutta vihreää on ja lätäköllä on vielä kilpikonniakin, jotka tulivat jostain vuosien takaa Vilhon mieleen. 

Kello lähestyy neljää ja kaksikko palaa kohti Popoloa