Seefeld on hiihtokeskus, olympiakylä ja vuorituristien kylä. Kylä on kuitenkin väärä sana, sillä kylämäisyys on kadonnut sata vuotta sitten, ja sitä paitsi tänne tulee rautatie Saksasta.
Seefeld on kallis alppi-resortti, jossa kaksi asiaa eivät kuulu joukkoon: Vilho ja Annikki.
Täällä tavallinenkin majapaikka maksaa helposti 100 €/vrk, eikä oikeastaan mikään ole halpaa. Yleensä germaanit ja muut turistit liikkuvan hienoilla autoilla ja hyvissä varusteissa. Sitten on laaja populaatio vieraita, joiden varusteina ovat tekohampaan ja kävelysauvat. Nimittäin mittaamattoman rikkaassa Saksassa/Itävallassa on aivan tolkuton reippaiden eläkeläisten populaatio.
Tämä väestönosa on rahan tuottaman hyvinvoinnin sekä aikoinaan eletyn kovan ostovoiman satoa. Vanha väki tulee Seefeldiin ja menee hotelliin nauttimaan palvelusta. Hotellit ovat kuitenkin tavallisen taapertajan ja lapsiperheiden tavoittamattomissa. Me alemman keskiluokan duunarit menemme aina Suur-Germaniassa asumaan FeWo:hin.
Feriewohnung eli reissaajien kesken FeWo on yleisin asumismuoto Suur-Germaniassa. Se on ollut sitä iät ja ajat ja paaaaaaljon ennen mitään nettimajoitusta tai alustataloutta. FeWot ovat "vuokra-huoneistoja" eli miltei aina germaanitalon isäntäväki vuokraa talostaan yhtä tai viittä huoneistoa matkailijoille ympäri Saksaa. Lähes aina näissä on oma keittiö, WC ja pesutilat. Varustelu on hyvää, paikoin karua mutta kaikki FeWot ovat Suur-Germaniassa erittäin siistejä ja hyväkuntoisia. Toisinaan brittisielua saatta ilahduttaa kokolattiamatto, mutta se alkaa olla lukutaitoisessa maailmassa katoavaa kansanperinnettä. Pihalla on autopaikat - yleensä - matkalaisille ja käytössä on osa pihasta ja/tai terassi. Isäntäväki on ystävällistä mutta jämptiä väkeä.
Keittiöt ovat meidän köyhien vuokraamissa asunnoissa yleensä pieniä, mutta toimivia. Tiskirätti, tiskisieni ja pesuaine tarjotaan, usein on myös astianpesukone ja muutama pesutabletti. Ruokatarvikkeita ei ole, joskus joku mauste ja toisinaan öljyä. Germaanit tulevat aina omalla autollaan, joten on yhdentekevää, mitä asunnossa on, koska Kurt ja Gisela voivat tuoda ja viedä (loput) ostamansa tarvikkeet kotiin Audillaan.
Saksan osaaminen ei näissä ympyröissä ole pakollista, vaikka onkin välttämätöntä.
Pyykkikoneet yleistyvät asunnoissa, samoin astianpesukoneet. Joka tapauksessa emäntä pesee ja kuivaa pyykit ilman eri maksua. Pitää kuitenkin olla rohkeutta avata suunsa ja pyytää tätä palvelua, eikä sitä opeteta kielikursseilla. Joskus toisinaan pesukonetta saa käyttää itsekin, mutta koska pääsääntöisesti germaanirouvan päivässä on 52 tuntia, hän ehtii hoitaa pyykit helposti ilman turistin auttavia kätösiä.
Seefeld on siis paikka, missä asuntomajoituskin on kallista ja kysyntä kovaa. On kävelykatua ja turistikauppaa kuten aina Alpeilla. Vaatekaupoista saa satasen huppareita ja tyylikkäitä vuoristovarusteita, mutta missään ei koskaan kilpailla hinnalla. Vilho voi hyvin räväyttää ja ostaa vaikkapa pinssin tuollaisesta kaupasta, mutta siihen se jää.
Seefeldissä on Billa, EuroSpar ja pari-kolme Mpreis-ruokakauppaa. Kaupat ovat ihan hyviä ja niillä saa heittämällä Suomessa ruokakauppakisassa sijoituksen 356 parhaiden myymälöiden kisassa.Kaupat nimittäin ovat kehnoja jo Saksaankin verrattuna, hinnat kovempia. Alkoholia, Mozart-kuulia sekä makkaraa on kuitenkin määrättömiä määriä.
Maantie vie täältä oikeasti kylämäiseen Leutschiin ja tietysti Telfsiin ja Innsbruckiin. Saksan on kulman takana, kunhan ajelee ensi Scharnitziin ja sieltä solaa pitkin Saksaan. Matka vie ehkä varttitunnin.
Innsbruckista pääsee Brenneron kautta solasta Italiaan, eikä sekään todella ole kaukana. Tirol on Itävallan piskuinen käsivarsi, kapea siipi länttä kohden Saksan ja Italian välissä.
Vaikka Seefeldistä ei olekaan vielä kerrottu mitään, on täällä mittava talviurheilukeskus, hyppyrimäkiä ja valtavasti laskettelurinteitä, kuten vaikka siellä Gschwandtissa. On jalkapallokenttiä, uimapaikkoja ja kylpylöitä. Talvella hiihtoradat ja kesällä rullasuksiradat. Ja onhan tuossa muutama vuorikin ja tuo piskuinen järvi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti