Vilhon mielestä on stimuloivaa olla pitkästä aikaa Air Francen koneessa. On myös täysin mahdollista, että Vilho on ranskalaisyhtiön koneessa ensimmäistä kertaa, mutta sen verran kaasuvanaa taivaalle on jo vedetty, että Viltsu ei voi olla ihan varma.
Air France hoitaa homman boardauksesta ja lähdöstä laskeutumiseen ja lastin purkamiseen asti eleettömästi. Erot ovat pieniä, mutta eräs kotimainen yhtiö aloittaa joka matkan jo portilla sellaisella saarnalla, jonka sisältö on että a) kone on aivan täynnä b) matkatavaratilaa on vähän ja c) laukut voi vielä kirjata ruumaan ja d) yrittäkää nyt mahtua. Mutta mitään ei tehdä valtavien käsimatkatavaroiden rajoittamiseksi, ei mitään muuta kuin saarnataan. Air Francella ei tätä katumusharjoitusta tehty ja silti asiat sujuivat ja kaikki mahtuivat. Mutta matkustajatkin tuntuvat tässä kyydissä kokeneilta ja osaavat sekä lastautua että purkautua ilman tökkimisiä.
Samoin matkustamon tarkastaminen ja vöiden tsekkaaminen tehdään jotenkin huomaamattomasti ja vähemmän Finnairin suosimalla "peruskoulun luokanvalvoja" -tyylillä. Finskin koneessa on vahvasti jälki-istunnon makua ja homma istutaan loppuun pelisääntöjen puitteissa...
Komentokielenä koneessa on ranska. Tämä on hämmentävää ja harvinaista. Finnair (mainittu, joo) käyttää viestinnässä englantia, samoin moni muu hyvin kansallinen yritys. Nyt puhutaan näistä "Cabin Crew, please be seated for take-off" -fraaseista. Ne tulevat ranskaksi tässä koneessa, kaikki.
Vilho puhuu myös lentoemännän kanssa ranskaa, olkoonkin että jutut ovat aika parin sanan tasoa. Oikeastaan on jännää sekin, että koneessa on hyvin vähän suomalaisia, sen sijaan paljon on ranskalaista ja väkeä ties mistä. Venäläinen mummoporukka on äänekkäin, tatjanoilla on tyttöjen reissu ja kuvia otetaan jo portilla jokaisesta ja jokaisen luurilla.
Suurin järkytys on se, että täällä tarjotaan voileipää syötäväksi ja juomia entiseen tapaan vaunusta, on viiniä ja olutta. Jälkiruuaksi tulee suuri ranskalainen keksi. Tarjoilu pelaa, on jotenkin vähemmän väkinäistä kuin monessa koneessa ja kaikkiaa sujuvaa. Tämä on hämmentävää ja virkistävää.
Airbus on muuten aika erikoinen A220-300, jossa on tosiaan kaksi + kolme penkkiä ja esimerkiksi latauspistokkeet, olkoonkin että nämä sisustukset nyt ovat oma lukunsa aina.
Itse lennolla oli hieman turbulenssia, paljon pilviä ja Pariisin yllä sakea pilvipeite mattona. Lennettiin hieman alle kolme tuntia ja tämä oli vauhdikas suoritus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti