Tänään kesäpäivää vietetään jo tutun Aura-ostoskeskuksen takana olevalla mäellä, joka kantaa nimeä Monte Cioccio.
Täältä on upeat näköalat kaupungille ja Apenniineilla näkyy kolmekin eri lumihuippuryhmää. Myös San Pietron kupoli näkyy täältä komeasti.
Pitäisi hakeutua varjoon, sillä aurinko jo porottaa, mutta Susivuoret löytävät näköalapaikan portailta sopivan leiripaikan ja kauden ensimmäinen ulkopiirtelysessio on tosiasia.
Ulkona on suomalaisittain kuuma ja kyllähän tässä ruskettuu ja punertuu. Väkeä on paljon liikkeellä, on se kuuluisa toinen pääsiäispäivä ja tänne pääsee myös pyörällä. Monenlaista kulkijaa on liikkeellä, aivan valtaosa on italialaisia.
Susivuoret ottavat rennosti. On vähän eväitä ja juomia, piirretään ja katsellaan vain komeaa kaupunkimaisemaa, joka rajautuu mainittuihin vuoriin. San Pietron kupoli näkyy täältä suurena ja lähellähän sitä ollaan.
Aurinkohoidon jälkeen poiketaan Aura-ostarilla ja ennen kaikkea sen PAM-supermarketissa, joka on auki tänäänkin. Nyt varustaudutaan iltaan ja ennen kaikkea seuraavaan päivään. Vilho tuo vettä kokonaisen paketin, vaikka matkaa on hieman. Jostain syystä näinä viimeisinä päivinä vedenkulutus on noussut selvästi.
Kotona syödään edellä mainitun kaupan valmisateriat, sillä tässä ei mihinkään jaksa lähteä. Siten Vilho saa lasagnea ja Annikki munakoisopaistosta. Molemmat ovat ns. kotiruoka-annoksia ketjun keittiöltä ja kelpo ruokaa.
Tänäkin päivänä kootaan rivejä ja valmistaudutaan huomiseen retkeen. Illalla on tärkeä peli, mutta Napoli voittaa Milanin 1-0 Diego Armando Maradonalla. Vilhon kaksi viimeisintä merkittävää ottelua on mennyt aika lailla pieleen. Hiuksenhienosti.
***
Tänään katsotaan loppuun myös Zeffirellin Kristus-elokuva, onhan yhä Pääsiäinen. Elokuva on kyllä moniulotteinen ja joka kerta siitä voi löytää hämmästyttävää tuoreutta. Oleellista kykyä keskittyä aiheena olevan uskonnon ydinasioihin löytää harvoin näistä leffoista. Monia tietysti edes ajatus uskonnollisesta elokuvasta häiritsee, mutta Jeesus-elokuvat ovat aina historiallisia esityksiä, niissä on mukana Rooman valtakunta ja melko monen asian solmukohtaa eletään juuri vuonna yksi.
Zeffirelli kuvaa miten juutalaiset kiihkoilijat odottavat sotilas-messiasta ajamaan roomalaiset pois, juutalaisten vanhat parrat taas pitävät vallastaan kiinni ja ylläpitävät äärikonservatiivista systeemiään. Samaan aikaan Rooma on isäntä talossa, mutta joustaa ja osittain myös väistää juutalaisten sisäisissä asioissa. Elokuvan tähti puolestaan puhuu valtakunnasta, joka on taivaassa, muutoksesta jonka pitäisi tulla ihmisille sisäisesti. Aiemmat tahot ymmärtävät jokainen Kristuksen opin oman asiansa mukaisesti tai ovat sitten ymmärtämättä sitä. Lähimmäksi totuutta pääsevät yksinkertaiset kalastajat, messiaan tunnistaneet eri yhteiskuntaluokkien edustajat ja muut vilpittömästi uskosta mukaan lähteneet. Mutta Vilhoa aina inspiroikin Jeesuksen äärimmäinen radikaalius, hänen kykynsä kyseenalaistaa establishmentin tympeä ja jähmettynyt vanha totuus viiltävän vilpittömällä mutta terävällä viisaudellaan. Ja miltei aina tämä Kristuksena tunnettu kaveri heittää sen kuuluisan pallon takaisin kysyjälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti