Sää sen kun lämpenee, mutta aamupäivällä on vielä hieman raikasta kotikaupunginosan varjoisemmilla kaduilla ja paikallisilla on edelleen vaatetta reilusti ja toisinaan pipoja. Päivällä lämpötila nousee yli 20:n ja auringossa on kuuma. Vilho usein määrittelee kesän ja kevään eron Suomessa siten, että keväisin kotimaassa hakeudutaan aurinkoon lämmittelemään, mutta kesän koitettua alkaa varjo kiinnostaa enemmän. Roomassa on jo hieman tukalaa kevätauringossa näin hyvän sään päivinä.
Ajellaan metrolla A ja B Circo Massimolle. Väkeä ei ole vielä valtavasti liikkeellä, mutta sitä tulee olemaan. On pääsiäissunnuntai ja Susivuoriakin patistaa liikkeelle monien museoiden ilmaispäivä.
Nyt valinta on osunut Caracallan kylpylään. Vilhon viime käynnistä on mennyt kaiketi 21 vuotta ja paikka on muutenkin sopiva tällaisena erinomaisena ulkoilupäivänä. Täällä onkin rauhallista. Keisari Caracalla rakennutti nämä vuosina 212-216 ja kompleksi on ollut iso. Suuria seiniä on jäljellä hallimaisista rakennuksista, hieman mosaiikkia ja huoneiden tai oikeammin salien pohjia.
Ilmaispäivään tämä on hyvä kohde, sillä paljon paikkoja kiertäneelle alue on vaatimaton, vaikkakin merkittävä itse paikkanaan. Täältä on valtavasti myös kalustoa viety niin aukioille kuin museoihinkin. Mutta oikeastaan mitään ei ole täällä enää, mosaiikkeja lukuun ottamatta.
Susivuoret ovat pitämässä taukoa isolla puutarhamaisella alueella ja ovat hakeutuneet varjoon istumaan muutamille antiikinaikaisille rakennuskiville. Syödään muutamat eväskeksit ja taitaapa Vilho juoda pienen mehutetrallisen viiniä. Italiassa litran ns. pöytäviini maksaa tölkissä 1-2 euroa, usein vaikkapa 1,20 € ja väreinä tarjoilla on rosé, valkoinen ja punainen. Osa näistä juomista on erittäin kelpoja, mikään ei ole yleensä huono. Vilho viinitetra on yksi kolmen setistä (3 x 25 cl) ja setistä on maksettu 1,15 €.
Porukka on muutenkin kuin kesäretkellä ja hyvästä syystä. Nämä ovat kyllä kevään parhaat päivät Roomassakin.
Susivuoret käyvät läheisellä Circo Massimolla. Vilho on käynyt toki siellä parikin kertaa juosten ja lisäksi hakemassa numeroa pari viikkoa sitten, mutta aivan toisessa päässä kuin maalialue, on pieni museoalue ja ilmaispäivän valttikorttia käytetään myös siihen.
Circus Maximus on vanha roomalainen stadion ja areena. Toki kaikki on täällä vanhaa, mutta tämä lienee jossain määrin se alkuperäinen suuren suuri areena, jossa tapahtumia on pidetty pitkään ennen Colosseumia. Mitään rakennusvuotta ei tästä voi sanoa, sillä paikkaa on muunneltu jatkuvasti. Täällä oli kaksi komeaa egyptiläistä obeliskia keisariajalla ja ne koristavat nyt Rooman aukioita. Aikalaispaavi ne kaivautti 1500-luvulla esille unohtuneesta ja hylätystä kilparadasta.
Circo Massimosta on jäljellä sen muoto ja Vilhon mielestä se on saavutus. Tämä on nurmipeitteinen viheralue ja se kulkee lähinnä kaakosta luoteeseen. Täällä kaakkoispäädyssä olevalla museoalueella on muutama kivi, muutama kaari rakennetta ja maanalaisia rakenteita. Täällä on myös päätyä koristaneen Tituksen riemukaaren marmoripaloja. Tituksellahan on lähellä, Colosseumin suunnalla toinenkin kaari.
Vilho on tähänkin ilmaiskäyntiin tyytyväinen sillä tästä paikasta ei olisi koskaan tullut maksettua, mutta onpahan yksi aika keskeinen paikka taas käyty. Arkeologisessa mielessä tämä on merkityksetön, mutta Rooman historiassa paikka on tärkeä.
Paikan säilyminen edes muotona johtuu siitä, että täällä oli metsää ja laidunta keskiajalla. Oli myös viljelypalstaa ja jossain vaiheessa kiveä louhittiin. Mutta rakennusmielessä täällä ei ollut tuhanteen vuoteen oikein mitään ja se on säästänyt siltä, ettei kerrostumia ole syntynyt. Alue on niin lähellä kuuluisaa jokea, että tänne on myös usein tulvinut vettä ja paikka on pitänyt myös kuivattaa toisinaan.
Vilhomainen, yksinkertainen ja oppimaton Rooman-kävijäkin voi huomata sen, että Tiberin rantoja ei ole oikeasti koskaan rakennettu kovin ahnaasti. Aivan rannassa ei ole antiikin ajan rakennuksia eikä rikkaiden asumuksia. Lähimmät kuuluisuudet ovat toistuvasti mainitun Bocca della Veritàn tuntumassa, mutta tuolla olikin muinainen satama. Kaivonkannen sijaan Vilhonkin pitäisi puhua Forum Boariumista ja siellähän on Portunuksen eli italialaisittain Portunon temppeli - eikä Portuno ole vain väärin kirjoitettu Fortuno - ja Portunus oli ovien, avainten, karjan ja satamien jumala. Forum Boarium on tietysti karjatori, jos sen aivan lyhyesti suomentaa.
Mutta sen verran oikukas ja tulviva on Tiber, että turvallisempaa on ollut elää kauempana itse virrasta. Raadollinen historia ei ole Vilhon lempialaa, mutta Cloaca Maxima muistuttaa myös siitä, että joki on ollut kuitenkin se varsinainen kaupungin pääviemäri.
***
Susivuoret ovat kuitenkin nyt tyytyväisenä poistumassa Circo Massimolta ja jatkavat Vilhon marathonin starttireitille. Tuntuu ihan hullulta kulkea tässä, kisapäivänä liikenne oli ympäristössä kokonaan suljettu ja tämäkin katu oli täynnä juoksijoita omissa karsinoissaan. Tuosta tuntuu Vilhon mielestä olevan vuosikausia, mutta siitä on tarkalleen kaksi viikkoa. Tämä tie on Via S. Gregorio ja se kaartaa Colosseumin taakse nimellä Via Celio Vibenna. Tien oikealla puolella on tien nimessä mainittu Celion kukkula joka on suomeksi Caelius. Caelius on tietysti yksi näistä Rooman pääkukkuloista ja Susivuorten vasemmalle puolelle jää puolestaan Palatinus. Vilhon on todella vaikea tottua ajatukseen, että tämä on se sama paikka josta lähdettiin varhaisena sunnuntaiaamuna. Nyt on kesäkeliä ja väkeä on paljon kävelemässä ja erilaisilla pyörävehkeillä, lisäksi tiet ovat täynnä roomalaista liikennettä
Susivuorten kaartaminen Colosseumin taakse on siinä mielessä onneton, että ajatus piipahtaa ilmaiseksi Palatinuksella on sangen typerä. Paikka on ilmainen, mutta italialaiseen tapaan liput pitää olla ja ne haetaan kioskista, jonne jono on miltei 400 metriä, kiertäen kauas Colosseumin kupeeseen. Ei tänään sitten tänne, tuumivat Susivuoret.
Kaksikko kulkee Forumien läpi kulkevan tien läpi jälleen kerran ja kansaa on aurinkoisella kadulla. Katsottavaa on kaikkiin suuntiin. Reissun lopuksi päästään tuttuun välimatkan bussiterminaaliin kolossaalisen Vittorio Emanuele II -monumentin varjossa. Aasialaiset muuten kuvaavat tuota Isänmaan alttaria, joka on yksinkertaisesti järkyttävä, lienevät kiinalaisia. Edessä on matka kotiin hinnalla 1,50 € ja Vilho leimaa matkansa taas lähimaksulla. Tap & Go on toiminut koko ajan hyvin ja veloitukset ovat olleet oikein, sen on Vilho tarkistanut. Vielä bussista Vilho katsoo, kuinka Altare della Patrian lukemattomat patsaat ovat kaikki mitä erilaisempia tyylejä. On klassisesta jonkinlaiseen sosialistiseen realismiin, renessanssista monumentaaliseen. Ja tosiaan kaikkea on paljon ja suurin osa on suurta.
Päivä on ohjelman osalta paketissa. Susivuoret pääsevät bussilla kotiin ja nyt on Pääsiäissunnuntai. Ihme kyllä, myös kotinurkat hiljenevät ja melkein kaikki kaupat ovat kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti