Matkailija pääsee ihailemaan Baijerin lukemattomia peltotilkkuja aina ennen kuin kone laskeutuu Münchenin lentokentälle. Nämä tasamaan peltotilkut nähneen on helppo ymmärtää, miksi tässä osassa Saksaa ollaan mallasjuoman syntysijoilla, oluttuotannon kultamailla sekä laadun, että määrän puolesta.
Vilhoa on askarruttanut kuitenkin vuosia se, miten laajoina maissipellot levittäytyvät teiden varsille, heti kun matka suuntaa lentokentältä etelää ja Alppeja kohden. Münchenin lentokenttähän on Saksan kolmanneksi suurimman kaupungin koillispuolella, Alpit sen sijaan enemmän tai vähemmän etelässä.
Maissipellot tien vieressä ovat merkittäviä myös siinä suhteessa, että Susivuortenkin silmiin on pian pistänyt maissiviljelmien määrän lisäksi sellainen laadullinen seikka, että itse kasvit ovat usein syyskuun alkupuolella jo varreltaan parimetrisiä. Tekoäly tietää miten asiat ovat, mutta ihminenkin voi pian päätellä, että kasvatettava lajike on joko varsikasvultaan riehaantunut tai sitten kasveista hyödynnetään muutakin osaa kuin keltaisia tähkäpäitä.
Tekoäly voi kertoa Vilholle seuraavaa:
* vain 5-10 % alueen maissituotannosta menee ihmisen ravinnoksi eli ruuaksi
* valtaosa maissituotannosta menee rehuksi, mutta myös biokaasun tuotantoon. Rehuksi käytetään koko kasvi, samoin biokaasun tuotannossa.
* Maissi tuottaa osapuilleen 70 % Saksan biokaasusta. Baijerissa on 2707 tuotantopistettä tätä varten.
* Prosessi on anaerobinen ja keskeisesti toteutettu mikrobien avulla
*Biokaasua, yleensä metaania, käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen.
*Itse tuotantolaitokset ovat yleensä peltojen tuntumassa siiloineen ja terässäiliöineen, muistuttaen hieman sekä rehutorneja että öljysäiliöitä maallikon silmiin.
Vastedes Vilhonkaan ei tarvitse ihmetellä baijerilaisia maissipeltoja tai niiden hyödyntämistä, riittää kun lukee asian täältä omasta blogistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti