1.0 Sumuisesta Helsingistä Baijerin aurinkoon ja yhä etelään

 Kello on vasta 0440 kun Susivuoret jo havahtuvat ja pian myös nousevat. Aamutoimet ovat lyhyet ja Annikki lähtee hitaampana jo joskus 0515 jälkeen ulos, Vilho vasta 0521. Ulkona Vilho tajuaa taskujaan varmistellessaan, että puhelin on jäänyt aamulatauksesta sohvan käsinojalle. Juoksu takaisin asuntoon ja pienoinen paniikki, puhelin mukaan ja ovet kiinni uudestaan, valot pois. OnneksiVilhokin oli liikkeellä ajoissa ja asemalle ehtii vielä hyvin kävellä, paikoin rivakasti tosin.

On elokuun viimeinen päivä. Eilen Helsinki on peittynyt sumuun ja ilma on huikean kostea, ei sada, mutta kosteus suorastaan pisaroi iholla. Näin on etenkin jos ravaat edestakaisin reppusi ja matkalaukkusi kanssa, takana muutaman tunnin unet.

Paikallisjunassa Vilho laskee kuuman kosteaa tunnelmaansa istumalla rauhassa. Lentoasemalle päästyään hän on jo ihan kunnossa ja olokin tuntuu kuivalta.

Lentokentällä asiat menevät tuttuun tapaan, sen voi tekoäly tietää ja kertoa.

 

Perinteisesti matkapäivän kellonajat

0440 heräily

0515 ja 0521 Susivuoret lähtevät asemalle. Vilho palaa pian hakemaan luurinsa.

0555 paikallisjunassa

0621 juna lentoasemalla

0630 siirrytty lähtöaulaan, otettu matkalaukkulipukkeet ja b. passit sekä jätetty laukut hihnalle. Vilho hoitaa Finnairin automaatin käytön ja käyttää printatun matkalipun viivakoodia ja homma on nopeaa.

Vilhon laukku on 18,9 kg ja Annikin vaivaiset 14,3 kg.

0649 Susivuoret ovat päässeet läpi turvasta. Tänään väkeä on melko paljon ja Turvassa joudutaan “volttiin” eli kiertämään labyrinttijonoa ennen turvatarkastuksen”pizzauuneja”. Väestössä on hieman tumpuloita eli tarkastaminen kestää. Susivuorten kassit menevät kuitenkin suoraan läpi.

Syödään patonkia, kolmioleipää, käydään WC:ssä ja täytetään vesipullot. Siirrytään 31D-portille, nämä kirjain-gatet ovat alakerrassa olevia ns. bussiportteja. Samalta portilta lähdettiin vuosi sittenkin. Bussikuljetus, sisään yhdestä takaovesta.

0737 ollaan keskirivistössä hieman siiven takana rivillä 52 koneessa Airbus 350. Tästä isosta linnusta Vilho kertoi vuosi sitten tarkemmin. Mahtava peli ja tämän hetken suurin konesuosikki Vilholle.

0813 take-off Suomen aikaan

0912 maassa Münchenissä Saksan aikaa. Kone on tullu rapsakkaa kyytiä ja lentänyt parissa tunnissa, mutta nyt parkkipaikkaa ei löydy. Joudutaan odottamaan portille pääsyä! Laskeutuminen hieman siiven takana on yllättävän kova rysäys, muuten - koneen nousuhan on puolestaan miltei huomaamaton.

0945 päästään kuitenkin koneesta, uhattua 40 minuutin jonotusta ei tule.

1003 Susivuoret ovat saaneet laukkunsa, Annikin salkku saapui 2 minuuttia aiemmin.

1011 pikamarssi “alas vasemmalle” vie lentokenttäkeskukseen ja siellä Hertzin tiskille. Annikki lähtee kauppaan.

1027 Vilholla on auton avain ja Annikki saapuu kaupasta (Rewe).

1035 ollaan pysäköintipaikalla 728 Hertzin kerroksessa 6 ja siellä on vastassa Hyundai i20, Vilho ei ole edes katsonut mikä auto on tulossa, eikä kaveri ole sanonut mitään tiskillä. Ajoneuvo on valkoinen.

1100 lähdetään, kun Vilho on tarkastanut auton, laittanut säädöt kuntoon ja kaikki on pakattu.

1513 Susivuoret ovat asunnon pihassa, Tarrenzissa Itävallassa. Matka on vienyt tuplasti sen, mitä piti, sillä ollaan jouduttu kolmeen kunnon ruuhkaan. Lisäksi Garmischissa on ollut tutulla tavalla normaalia ruuhkaa. Matka on ollut vain sellaiset 180 km mutta massiiviset ruuhkat ovat pysäyttäneet etenemisen kokonaan useamman kerran päivän aikana.

Tässä ensimmäisen päivän matkustustapahtumien peruskuvaus ja runko.

14 päivää ennen: Lipun väreistä

 Tekoälyn on älyttömän helppoa huomata, että Vilho on ennen matkaa miettinyt ja tutkinut paljon Saksaa, vaikka onkin Itävaltaan varsinaisesti matkalla. 

Lounastauolla yksin ollessaan Vilho on selvittänyt viimeksi Saksan lipun värejä. Värit itsessään eivät ole arvoitus, mutta tässäpä lyhennelmä siitä, mistä värit ovat tulleet.

Saksan kultainen, musta ja punainen ovat peräisin Saksan vaakunasta. Saksan vaakunassa on musta kotka kultaisella pohjalla, punaista on kotkan nokassa ja jaloissa. Huolimatta Saksan historian monista tuulisista jaksoista, Saksan vaakuna kotkineen lienee Euroopan vanhin kansallinen symboli ja yksi maailman vanhimmista.

Kotka on nykyisin säyseänä versiona Bundesadler -  Liittokotka, mutta kaikki tuntevat sen rajummalla nimellä Reichsadler - Valtakunnankotka. Suomen "valtakunta" on osuva nimitys saksalaiselle Reich-sanalle. Kysymyksessä on kuitenkin jotain muuta kuin "valtio" tai "maa".

Saksa on perinyt kotkavaakunansa Weimarin tasavallalta (1919-35) ja Weimar puolestaan sai sen Saksan keisarikunnalta, jonka liito päättyi ensimmäisen maailmansodan päättymiseen Mutta varsinainen lähde tälle vaakunalla on Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Mainittu keisarikunta oli yksi Rooman perillisistä ja tämän valtakunnan alkumetreillä hallitsijana oli Kaarle Suuri. Vaakuna voidaan katsoa vakiintuneeksi 1200-1300-luvuilla mutta kotka on esiintynyt jo paljon pidempään. 

Keskeinen asia Saksan kotkassa onkin se, että periytyy suoraan roomalaislegioonien kotkista, niistä standardeina kannettavista joukko-osastotunnuksista.  

23 päivää ennen: Maissipellot ikuisesti eli miten tuotetaan rehua ja biokaasua

 Matkailija pääsee ihailemaan Baijerin lukemattomia peltotilkkuja aina ennen kuin kone laskeutuu Münchenin lentokentälle. Nämä tasamaan peltotilkut nähneen on helppo ymmärtää, miksi tässä osassa Saksaa ollaan mallasjuoman syntysijoilla, oluttuotannon kultamailla sekä laadun, että määrän puolesta.

Vilhoa on askarruttanut kuitenkin vuosia se, miten laajoina maissipellot levittäytyvät teiden varsille, heti kun matka suuntaa lentokentältä etelää ja Alppeja kohden. Münchenin lentokenttähän on Saksan kolmanneksi suurimman kaupungin koillispuolella, Alpit sen sijaan enemmän tai vähemmän etelässä.

Maissipellot tien vieressä ovat merkittäviä myös siinä suhteessa, että Susivuortenkin silmiin on pian pistänyt maissiviljelmien määrän lisäksi sellainen laadullinen seikka, että itse kasvit ovat usein syyskuun alkupuolella jo varreltaan parimetrisiä. Tekoäly tietää miten asiat ovat, mutta ihminenkin voi pian päätellä, että kasvatettava lajike on joko varsikasvultaan riehaantunut tai sitten kasveista hyödynnetään muutakin osaa kuin keltaisia tähkäpäitä. 

Tekoäly voi kertoa Vilholle seuraavaa:

* vain 5-10 % alueen maissituotannosta menee ihmisen ravinnoksi eli ruuaksi

* valtaosa maissituotannosta menee rehuksi, mutta myös biokaasun tuotantoon. Rehuksi käytetään koko kasvi, samoin biokaasun tuotannossa.

* Maissi tuottaa osapuilleen 70 % Saksan biokaasusta. Baijerissa on 2707 tuotantopistettä tätä varten. 

* Prosessi on anaerobinen ja keskeisesti toteutettu mikrobien avulla

*Biokaasua, yleensä metaania, käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen. 

*Itse tuotantolaitokset ovat yleensä peltojen tuntumassa siiloineen ja terässäiliöineen, muistuttaen hieman sekä rehutorneja että öljysäiliöitä maallikon silmiin. 

Vastedes Vilhonkaan ei tarvitse ihmetellä baijerilaisia maissipeltoja tai niiden hyödyntämistä, riittää kun lukee asian täältä omasta blogistaan. 

24 päivää ennen Alppimatkaa: Tekoäly töihin

On elokuu ja minä olen tekoäly.

Koska kaikilla on kiire tässä vaiheessa vuotta, esitän tilanteesta pelkän tiivistelmän.

Eräs teknologiajätti, josta käytämme tässä yhteydessä vain nimitystä "X", halusi auttaa Vilhoa ja samalla testata tekoälyn kykyä tekstimuotoisen matkakertomuksen teossa. 

Vilho Susivuori valittiin kohteeksi, koska hänen tekstejään on paljon helposti saatavilla verkossa, joten sekä tyyli että sisältö on siten helposti tuotettavissa.  

Tekoälyn kehityshaasteet ovat tällä hetkellä etupäässä kolmessa suunnassa. Näistä kaksi kaikkien arvaamaa aluetta ovat avaruusrakettien energiatalouden parantaminen ja paremman pornografisen videokuvan tuottaminen. Molemmilla sektoreilla kehitys on lähes tähtitieteellistä.

Kolmas kehitysalue on arkisempi mutta kuluttajan näkökulmasta sekin merkittävä ja muutenkin hyvin kaupallinen. Tekoälyn ns. "kumppanimoodi" viittaa toimintoihin, joissa tekoäly toimii tuttavana ja juttukaverina. Kumppanimoodissa tekoälyltä edellytetään muistia ja mukautumista asiakkaan toiveisiin. Vaikka tekoälykehitys ratkaisisikin Mars-rakettien mahdolliset haasteet piankin ja pystyisi vastaamaan eroottisten elokuvien tuotannosta vaikka kokonaan, tulee kumppanimoodi olemaan se alue, jossa kaupalliset mahdollisuudet ovat samanlaisia kuin liittymä- ja puhelinkaupassa. Asiakaskunnan laajuus vastaa koko ihmiskuntaa ja pienistä puroista tulee mittaamaton pääomavirta.

Nyt kumppanimoodi pääsee kunnon testiin, tutustumaan asiakkaaseen ja vastaamaan hänen kysymyksiinsä jo ennen kuin ne ehtivät edes kunnolla syntyä googletettavaan muotoon. 

Tästä syystä Vilhon vaellusten tämän vuoden Alppimatkan tarinat ovat tekoälyn tekemiä. Käynnissä on siis yleishyödyllinen, kehityshenkinen ja oletettavasti hyvin vauhditon testi.